Suomen Tiedeseura

Suomen Tiedeseura r.y. (ruots. Finska Vetenskaps-Societeten r.f.; lat. Societas Scientiarum Fennica) on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.[1]

Suomen Tiedeseura
Societas Scientiarum Fennica
Perustettu 1838[1]
Tyyppi tieteellinen akatemia
Päämaja Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 6, 4. krs., 00130 Helsinki[2]
Jäsenet 386 (2016), josta 120 enintään 67-vuotiasta jäsentä, 131 yli 67  v. jäsentä, 127 ulkomaista jäsentä ja 8 kunniajäseniä [3]
Puheenjohtaja Hannu Koskinen[4]
Pysyvä sihteeri Mats Gyllenberg[4]
Aiheesta muualla
scientiarum.fi

Tiedeseuran tarkoituksena on edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa Suomessa. Seura jakaantuu neljään osastoon, jotka ovat matemaattis-fysikaalinen, biotieteellinen, humanistinen, sekä yhteiskuntatieteellinen osasto. Se valitsee itse jäsenensä, jotka siten edustavat alansa tutkijaeliittiä. Kuhunkin osastoon kuuluu 30 korkeintaan 67-vuotiasta jäsentä ja lisäksi ikärajan ylittäneet seniorijäsenet. Tiedeseuralla on lisäksi ulkomaisia jäseniä (noin 120) ja kunniajäseniä. Vuonna 2016 kunniajäseneksi kutsuttiin talousnobelisti Bengt Holmström.[1]

Tiedeseuran historia

Suomen Tiedeseura perustettiin keisari Nikolai I:n luvalla keväällä 1838. Perustamisanomuksen takana oli 15 merkittävää tiedemiestä, joista aktiivisimmat olivat fyysikko ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Gabriel Hällström, sekä matemaatikko ja ensimmäinen sihteeri Nathanael Gerhard af Schultén. Edellinen oli tehnyt uraauurtavaa tutkimusta muun muassa veden tiheyden ja korkeusmuutosten parissa. Jälkimmäinen oli niin ikään aktiivinen akateeminen tutkija.

Toiminnasta

Tiedeseuran hallituksen puheenjohtajana toimii professori Hannu Koskinen (2021–). Seuran pysyvä sihteeri on Helsingin yliopiston matematiikan professori Mats Gyllenberg.[4] Aiemmin tiedeseuran puheenjohtajana ovat olleet muun muassa kemian professori Pekka Pyykkö, patologian professori Leif Andersson ja historian professori Matti Klinge.

Suomen Tiedeseuralla on huomattava omaisuus, jonka turvin se jakaa apurahoja ja palkintoja. Seura jakaa vuosittain E. J. Nyströmin (vuonna 2020 arvoltaan 30 000 euroa), Magnus Ehrnroothin (20 000 euroa) ja Theodor Homénin (20 000 euroa) palkinnot. Tiedeseura avustaa myös muutaman ulkopuolisen säätiön tai rahaston apurahojen saajien valintaa.[5][6]

Seura tukee tieteen harjoitusta ja yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa on usein edustettuna myös kansainvälisillä foorumeilla. Jäsenistön laajaa asiantuntemusta on hyödynnetty lukuisissa yliopistollisissa kysymyksissä. Seura julkaisee vuosikirjaa nimeltä Sphinx, jossa julkaistaan esimerkiksi seuran jäsenten vuoden aikana pitämät esitelmät ja muistopuheet.

Vuosijuhlaansa Suomen Tiedeseura viettää perinteisesti keisari Aleksanteri II:n syntymäpäivänä 29. huhtikuuta.

Pysyvät sihteerit

Kunniajäsenet

Suomen Tiedeseuran kunniajäsenet (tilanne 2023):[1]

Lähteet

  1. Societas Scientiarum Fennica, Suomen Tiedeseura (kotisivut) Suomen Tiedeseura. Viitattu 14.1.2021.
  2. Yhteystiedot Suomen Tiedeseura. Viitattu päivitetty 19.11.2020.
  3. Jäsenet Suomen Tiedeseura. Viitattu 11.2.2017, päivitetty 19.11.2020.
  4. Hallitus (Hallituksen kokoonpano 15.6.2020–29.4.2021) Suomen Tiedeseura. Viitattu päivitetty 19.11.2020.
  5. Tutkimusapurahat. Tiede- ja opetuspalkinnot Suomen Tiedeseura. Viitattu 11.2.2017.
  6. Finska Vetenskaps-Societetens pris och stipendier 2020 (ruotsiksi), viitattu 19.7.2020

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.