Suomen rautateiden merkit ja opasteet

Suomessa rautateillä käytetyt kiinteät merkit välittävät tietoa mm. radan suurimmasta sallitusta nopeudesta junien veturinkuljettajille ja muun liikkuvan kaluston kuljettajille. Merkit ovat kokeneet uudistuksia mm. vuonna 1952, 1969, 1996 ja 2005 Junaturvallisuussääntöjen uudistuessa. Nykyään radan merkit määritellään Liikenneviraston ohjeessa RATO17 Radan merkit ja TraFin määräyksessä "Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä" vuodelta 2014.

Aurausmerkki osoittaa aurausta haittaavan kiinteän esteen. Aurausmerkkejä on käytetty mm. vaihteiden, radan laitteiden, siltojen, kallioleikkausten, laitureiden ja tasoristeysten kansien kohdalla.

Aurausmerkkejä käytetään yleensä pareittain, jolloin esteen alkumerkki on radan oikealla ja loppumerkki vasemmalla puolella. Yksittäinen merkki saattaa esiintyä, jos este on pistemäinen kuten kiskojen välissä oleva laite.[1]

Aurausmerkki 1 osoittaa kohdan, jossa auran kärkiä on nostettava, jotta vältetään esteeseen törmääminen. Aurausmerkkiä 2 käytetään mm. silloilla, matkustaja- ja kuormauslaitureilla, kallioleikkauksissa, yms. ilmaisemaan sivulla olevia esteitä. Levy osoittaa esteeseen eli radasta poispäin. Alku- ja loppumerkki ovat samanlaiset ja samalla, esteen puolella rataa. Aurausmerkit 1 ja 2 voidaan myös kiinnittää samaan tankoon.[1]

Vuodesta 1969 alkaen ei aurausmerkkien, kuten ei muidenkaan opastimien, tolppia tai tankoja ole enää maalattu tunnusväreihin. Aurausmerkit oli alun alkaen suunniteltu laatikkoauroilla työskentelyä varten. Vastaavat varotoimet on tietenkin tehtävä nykyisillä auroillakin työskenneltäessä, joskaan auraussyvyys ei ole enää yhtä suuri kuin ennen. [1]

Jt1996	Jt2005	RVI-1091-412-2009	Nimi	Merkitys
	Kuva merkistä puuttuu	Kuva merkistä puuttuu	Aurausmerkki 1 (Jt1996)	Auran terät on nostettava. (Jt1996)
	Kuva puuttuu	Kuva puuttuu	Aurausmerkki 2 (Jt1996)	Auran siivet on suljettava. (Jt1996)

Liikennepaikkamerkkejä (Lpm 1, Lpm 2 ja Lpm 3) käytetään ilmoittamaan kuljettajalle junan olevan lähestymässä tulo-opastinta vailla olevaa liikennepaikkaa.[2]

Jt1952	Jt1969	Jt1987	Jt1996	Nimi	Merkitys
				Liikennepaikkamerkki 1 (Jt1987), Liikennepaikkamerkki (Jt1996)	Merkki ilmaisee, että 200-300 metrin päässä on seisake tai muu pääopastimeton liikennepaikka, jonka osoittaminen merkillä on tarpeellista. Liikennepaikkamerkillä osoitetaan myös junasuorituspaikka, joka ei ole liikennepaikalla tai jolla ei ole pääopastinta. Merkki asetetaan 1200 metrin päähän junasuorituspaikasta.[3]
			Merkki poistettu	Liikennepaikkamerkki 2	Merkki ilmaisee, että juna lähestyy liikennepaikkaa, jossa on vaihde tai vaihteita ja jonne siis voidaan järjestää junien kohtauksia (tai sivuutuksia). Tällaisille liikennepaikoille saavuttaessa ja sen ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on varmuuslukitusta vailla olevilla liikennepaikoilla 50 km/h ja muilla liikennepaikoilla kiskopainosta riippuen 65, 75 tai 85 km/h, tai jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, 35 km/h.[2]
Kuva merkistä puuttuu	Merkki poistettu (Jt1969)	-	-	Liikennepaikkamerkki 3	Merkki ilmaisee, että juna lähestyy vaarallista liikennepaikkaa, jonne saavuttaessa ja jonka ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on 35 km/h, jos siellä on junakohtaus (tai -sivuutus) taikka jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, mutta muuten 50 km/h.[2]

Liikennepaikkamerkki (Liikennepaikkamerkki 1) poistettiin Jt2005:ssä. Paitsi jotain seisaketta edeltävänä, liikennepaikkamerkki saattoi olla käytössä luvankysymispaikkana, jolloin sen pylväässä oli nimikilpi. Viimeistään junan saavuttua merkin kohdalle oli kuljettajan saatava seuraavan paikan junasuorittajalta lupa matkan jatkumiseen.[1]

Vakinaiset junakohtaukset tulo-opastinta vailla olevilla liikennepaikoilla kiellettiin 1989, jolloin Liikennepaikkamerkki 2 kävi tarpeettomaksi ja poistettiin. Liikennepaikkoja oli lakkautettu kasapäin ja sivuraiteita purettu, joten periaatteessa kaikilla miehitetyillä liikennepaikoilla oli tulo-opastin.[1]

Liikennepaikkamerkki 3 poistettiin Jt-1969:n voimaan astuessa. Liikennepaikkoja oli 1960-luvulla alettu varustaa tulo-opastimin hyvinkin rivakassa tahdissa. Oli kehitetty ns. "köyhänmiehen releasetinlaite". Se oli valo-opastinturvalaitos, jossa vaihteet olivat edelleen käsin käännettäviä ja lukittavia, mutta niiden asennosta ja lukitustilanteesta riippui, saadaanko opastimeen jokin aja-käsite vai ei. Luonnollista oli, että kyseisiä turvalaitteita alkoi ilmestyä ensiksi vaarallisille liikennepaikoille.[1]

Jt1952	Jt1969	Jt1987	Nimi	Merkitys
			Nopeusmerkki 1 (Jt1987)	Merkki ilmaisee, että lähestytään nopeusrajoitusaluetta, jolla nopeus saa olla enintään määrätyn luvun suuruinen. Merkki asetetaan Jtt:ssä määritellylle etäisyydelle nopeusrajoitusalueesta.[4] Nopeusmerkeissä alettiin 1940-luvulla käyttää lisäkilpiä, kun nopeusrajoitus liittyi käytettävään veturisarjaan tai koski ratalinjalla olevaa vaihdetta, jonka kiskopaino oli muuta linjaa alhaisempi. Tiettyä vetokalustosarjaa koskeva nopeusrajoitus merkittiin jatkamalla nopeusmerkin levyä pylvään toiselle puolen ja merkitsemällä siihen mustalla se sarjat joita ko. nopeusrajoitus koski. Samassa mastossa saattoi olla siis kaksi tai useampiakin nopeusmerkkejä. Tällöin alempi tai alemmat nopeusmerkeistä koskivat sarjoja, jotka oli mainittu lisäkilvissä, ja ylin puolestaan kaikkia muita.[5] Kun suurin nopeus oli rajoitettu vain linjavaihteen takia, oli nopeusmerkin pylvääseen kiinnitetty pyöreä, valkoinen, punareunainen levy, jossa oli musta kirjain V. Tämä lisäkilpi siis osoitti, että nopeusrajoitus johtui linjavaihteesta, jolloin varsinkin lyhyet junat ja yksinään liikkuneet veturit saattoivat nostaa nopeutta heti vaihteen ylitettyään.[5]
			Nopeusmerkki 2 (Jt1987)	Merkki ilmaisee yksiraiteisella radalla, että nopeusrajoitusalue on ohitettu. Kaksi- tai useampiraiteisella radalla merkki ilmaisee, että nopeusrajoitusalue päättyy.[4]
			Nopeusmerkki 3 (Jt1987)	Merkki ilmaisee, että lähestytään nopeusrajoitusaluetta, jolla kuljettajalle erikseen ilmoitettava nopeus on 15 km/h tai sitä pienempi. Merkki asetetaan Jtt:ssä määrätylle etäisyydelle nopeusrajoitusalueesta. Yöopasteena kaksi valkoista valoa jotka voivat olla vilkkuvat.[4]
			Nopeusmerkki 4 (Jt1987)	Merkki ilmaisee, että merkistä alkaa nopeusrajoitusalue, jolla nopeus saa olla enintään levyyn merkityn luvun suuruinen.[4]
			Nopeusmerkki 4 (Jt1987)	Merkki ilmaisee, että nopeusrajoitusalue päättyy.[4]

Jos suurin nopeus nopeusrajoitusalueella on 35 km/h tai suurempi, käytetään nopeusrajoitusmerkkejä 1 ja 2. Jos suurin nopeus on enintään 75 km/h ja kysymyksessä on tilapäinen nopeusrajoitus, käytetään nopeusmerkkien 1 ja 2 lisäksi merkkejä 4 ja 5. Kaksiraiteisella radalla ei nopeusmerkkiä 2 jälkimmäisessä tapauksessa käytetä.[4]
Jos suurin nopeus on yli 15, mutta alle 35 km/h, käytetään nopeusmerkkien 1 ja 2 lisäksi merkkejä 4 ja 5. Kaksiraiteisella radalla ei nopeusmerkkiä 2 käytetä.[4] Jos suurin nopeus on 15 km/h tai sitä pienempi, käytetään nopeusmerkin 3 lisäksi merkkejä 4 ja 5.[4]
Jos nopeusrajoitusalue on sellaisella ratapihan vaihteella, jota ei käytetä junaliikenteessä, tai jolla junan nopeus vaihteiden asennon takia saa olla enintään 35 km/h, nopeusrajoitusalue saadaan osoittaa vain merkeillä 4 ja 5.[4]

Jt1996	Jt2005 / RVI-1091-412-2009 / LO 08-2016 RATO17	Nimi	Merkitys
		Nopeusmerkki (Jt1996, Jt2005, RVI-1091-412-2009, LO 08-2016 RATO17)	Nopeusmerkki ilmaisee suurimman sallitun nopeuden merkin kohdalta alkavalla nopeusrajoitusalueella.[3]
		Nopeusmerkki (Jt1996, Jt2005, RVI-1091-412-2009, LO 08-2016 RATO17)	Nopeusmerkin etumerkki ilmaisee suurimman sallitun nopeuden 1200 metrin päässä merkistä alkavalla nopeusrajoitusalueella. Jos etumerkki poikkeuksellisesti joudutaan sijoittamaan alle 1200 metrin etäisyydelle nopeusmerkistä, todellinen etäisyys metreinä ilmoitetaan etumerkin varteen kiinnitetyssä lisäkilvessä. Etumerkkiä ei käytetä seuraavissa tapauksissa: •peräkkäisistä nopeusrajoitusalueista jälkimmäisellä, jos sillä sallittu nopeus on suurempi kuin edellisellä alueella •rataosan pääteliikennepaikalla lähtösuunnassa, jos nopeusrajoitusalue alkaa alle 1200 metrin päässä lähtöraiteelta •Jos nopeusrajoitus on sellaisella ratapihan raiteella, jota ei käytetä junaliikenteessä tai jolla juna vaihteiden asennon takia joutuu vähentämään nopeuden 35 km:iin tunnissa. Näissä tapauksissa rajoitusalue alkaa nopeusrajoitusmerkistä ja päättyy vastakkaisen suunnan nopeusrajoitusmerkkiin.[3]
Merkki ei käytössä		JKV-nopeus (RVI-1091-412-2009, LO 08-2016 RATO17)	JKV-nopeus-merkki osoittaa kohdan, josta alkaa alue, jolla yksikön nopeus saa olla enintään JKV-veturilaitteen näyttämä ja jolla raiteen suurin nopeus on vähintään 80 km/h. (RVI-1091-412-2009) JKV-nopeus-merkki osoittaa, että merkin jälkeen yksikön nopeus saa olla enintään  JKV-ETCS-veturilaitteen  osoittama  nopeus  tai  enintään  80  km/h,  jos JKV/ETCS-veturilaite ei näytä nopeutta. (LO 08-2016 RATO17)

Jt1996:stä alkaen nopeutta osoittava luku on merkitty sekä nopeusmerkkiin että nopeusmerkin etumerkkiin siten, että viimeisenä oleva nolla on jätetty pois. Esim. luku 8 tarkoittaa nopeutta 80 km/h, luku 10 nopeutta 100 km/h jne. Jos nopeusmerkki tarkoittaa vain tiettyä veturisarjaa, junaa tai raidetta, tämä osoitetaan sekä nopeusmerkin että nopeusmerkin etumerkin varteen kiinnitetyllä lisäkilvellä.[3]

Kaltevuusmerkillä ilmoitetaan tarvittaessa radan kaltevuus sekä laskun tai nousun pituus. Merkin pyöreään osaan on merkitty kaltevuus promilleina sekä nuoliosaan laskun tai nousun pituus kilometreinä. (Jt1987) Nopeus kaltevuusmerkillä osoitetussa laskussa saattaa olla rajoitettu siten kuin juna nopeutta koskevissa kohdissa on määrätty.(Jt1987)

Jt1987	Jt1996	Nimi	Merkitys
	Merkki poistettu (Jt1996)	Kaltevuusmerkki 1 (Jt1987)	Lasku alkaa. (Jt1987)
	Merkki poistettu (Jt1996)	Kaltevuusmerkki 2 (Jt1987)	Lasku päättyy. (Jt1987)
	Merkki poistettu (Jt1996)	Kaltevuusmerkki 3 (Jt1987)	Nousu alkaa. (Jt1987)
	Merkki poistettu (Jt1996)	Kaltevuusmerkki 4 (Jt1987)	Nousu päättyy. (Jt1987)

Kaltevuusmerkki poistui käytöstä Jt1996:n käyttöönoton yhteydessä. Korvaavaa merkkiä kaltevuusmerkille ei ole.

Jt1987	Jt1996	Jt2005	Nimi	Merkitys
		Merkki poistettu (Jt2005)	Vihellysmerkki (Jt1996, Jt1987)	Viheltämismerkki ilmaisee paikan, jossa on annettava "juna tulee" -vihellinopaste, kun junan tai muun kiskoilla liikkuvan kulkusuunnassa etupää on tullut merkin kohdalle. (Jt1987, Jt1996)

Viheltämismerkki poistui käytöstä Jt2005:n käyttöönoton yhteydessä, ja merkit poistettiin. Osittain korvaavana merkkinä tietyissä tilapäisissä erityiskohteissa on käytetty Yleinen varoitusmerkki-merkkiä.

Vaihteen opastin ilmaisee vaihteen asennon. Vaihteen opastimena käytetään levyä tai lyhtyä. Opastinta ei käytetä vaihteissa, joissa liikenne ohjataan raideopastimin, eikä myöskään aukiajettavissa vaihteissa. Aukiajettavassa vaihteessa nopeus saa olla enintään 20 km/h ja vastapaino on keltainen. Muun vaihteen aukiajo on kielletty. (Jt1987, Jt1996)

Yksinkertainen vaihde:

Jt1987/Jt1996 (lyhty)	Jt1987/Jt1996 (levy)	RVI-1091-412-2009 / LO 08-2016 RATO17 (levy)	Merkitys
			Vaihde on suoralle raiteelle (Jt1996, Jt1987) Vaihteen merkki näyttää valkoista, kun vaihde on asetettu suoralle raiteelle. Merkkiin merkitään tarvittaessa vaihteen perusasento. (RVI-1091-412-2009) Merkin pystysuuntainen numero ja valkoinen tausta osoittavat, että merkin tarkoittama  vaihde  on  suoralle  raiteelle.  Merkin  pystysuuntainen  teksti  "Perus"  valkoisella taustalla tarkoittaa, että kyseisen vaihteen perusasento on suoralle raiteelle. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)
			Vastavaihde on poikkeavalle raiteelle oikealle (Jt1996, Jt1987) Vaihteen merkki näyttää keltaista, kun vaihde on asetettu poikkeavalle raiteelle. Merkkiin merkitään tarvittaessa vaihteen perusasento. (RVI-1091-412-2009) Merkin vaakasuuntainen numero ja keltainen tausta osoittavat, että merkin tarkoitta- ma vaihde on poikkeavalle raiteelle. Merkin vaakasuuntaisen teksti "Perus" tarkoittaa, että kyseisen vaihteen perusasento on poikkeavalle raiteelle. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)
			Vastavaihde on poikkeavalle raiteelle vasemmalle (Jt1996, Jt1987) Vaihteen merkki näyttää keltaista, kun vaihde on asetettu poikkeavalle raiteelle. Merkkiin merkitään tarvittaessa vaihteen perusasento. (RVI-1091-412-2009) Merkin vaakasuuntainen numero ja keltainen tausta osoittavat, että merkin tarkoitta- ma vaihde on poikkeavalle raiteelle. Merkin vaakasuuntaisen teksti "Perus" tarkoittaa, että kyseisen vaihteen perusasento on poikkeavalle raiteelle. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)
			Myötävaihde on poikkeavalle raiteelle (Jt1996, Jt1987) Vaihteen merkki näyttää keltaista, kun vaihde on asetettu poikkeavalle raiteelle. Merkkiin merkitään tarvittaessa vaihteen perusasento. (RVI-1091-412-2009) Merkin vaakasuuntainen numero ja keltainen tausta osoittavat, että merkin tarkoitta- ma vaihde on poikkeavalle raiteelle. Merkin vaakasuuntaisen teksti "Perus" tarkoittaa, että kyseisen vaihteen perusasento on poikkeavalle raiteelle. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)

Jt1987/Jt1996 mukaisten vaihteenopastimien levyjen ja lyhtyjen alapuolella putkeen kiinnitettynä oli pieni valkoinen kilpi, jossa oli vaihteen numero.

LO 08-2016 mukaisesti vaihde jota ei merkitä vaihteen merkillä, merkitään vaihteen tunnuksella:

Kaksipuolinen risteysvaihde:

Jt1996	LO 08-2016 RATO17	Merkitys
		Risteysvaihteen asennonilmaisin osoittaa kaksipuolisessa risteysvaihteessa liikennöitävissä olevan raideyhteyden. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)
		Risteysvaihteen tunnus, käytetään ainoastaan risteysvaihteissa. Kirjainyhdistelmä osoittaa risteysvaihteen kielisovituksen. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)

Raiteensulun opastimena käytetään lyhtyä tai levyä. Raiteensulun asettimen vastapaino on punainen. (Jt1987, Jt1996)

Raiteensulun levyä käytetään myös pysäytyslaitteen yhteydessä (LO 08-2016).

Jt1987/Jt1996 (lyhty)	Jt1987/Jt1996 (levy)	RVI-1091-412-2009 / LO 08-2016 RATO17 (levy)	Merkitys
			Raiteensulku sulkee raiteen (Jt1996, Jt1987) Valkoinen teksti punaisella pohjalla osoittaa, että raiteensulku sulkee raiteen. (RVI-1091-412-2009) Merkin punainen taustaväri ja vaakasuuntainen numero osoittavat, että raiteensulku tai pysäytyslaite on liikennöinnin estävässä asennossa. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)
			Raiteensulku ei sulje raidetta (Jt1996, Jt1987) Musta teksti valkoisella pohjalla osoittaa, että raiteensulku ei sulje raidetta. (RVI-1091-412-2009) Merkin valkoinen väri ja pystysuuntainen numero osoittavat, että raiteensulku tai pysäytyslaite ei ole liikennöinnin estävässä asennossa. (LO 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset)

Jt1987/Jt1996 mukaisten raiteensulun opastimien levyjen ja lyhtyjen alapuolella putkeen kiinnitettynä oli pieni valkoinen kilpi, jossa oli raiteensulun roomalainen numero.

• Junaturvallisuussääntö 1952
• Junaturvallisuussääntö 1969
• Junaturvallisuussääntö 1987
• Junaturvallisuussääntö 1996
• Junaturvallisuussääntö 2005
• Suomen rataverkolla käytetyt opastimet ja opasteet, osa 1. Resiina 2/2005
• Suomen rataverkolla käytetyt opastimet ja opasteet, osa 2. Resiina 3/2005
• Suomen rataverkolla käytetyt opastimet ja opasteet, osa 3. Resiina 4/2005
• Suomen rataverkolla käytetyt opastimet ja opasteet, osa 4. Resiina 1/2006
• Suomen rataverkolla käytetyt opastimet ja opasteet, osa 5. Resiina 2/2006
• RVI/1091/412/2009 Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä. Rautatievirasto 2009
• Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 17 Radan merkit ja merkinnät
• Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset