Suomen rallin onnettomuudet

Vuoden 1960 Jyväskylän Suurajoissa 50-vuotias kuuromykkä mies joutui saksalaisen kilpailijaparin Eugen Böhringer - Herman Socher yliajamaksi rallin siirtymätaipaleella Mikkelin maalaiskunnassa. Tietyömaalla ollut työmies ei kuullut auton varoittavia tööttäyksiä.[1]

Kannuskosken pikataipaleella Luumäellä tapahtui onnettomuus, jossa matalassa ojassa ollut lahtelainen työmies jäi kilpailjaparin Raimo Halm - Seppo Tiusanen yliajamaksi. Katselupaikka oli vaarallinen, sillä monet kuljettajat olivat merkinneet ojan oikaisupaikaksi nuotteihin.[1] Ilmeisesti onnettomuuten joutunut katsoja oli kävellyt erikoiskokeella tietä pitkin ja väistänyt lähestyvää autoa ojaan.[2]

Vuonna 1974 ajoi kilpailijapari Vesa Nieminen – Seppo Jämsä Morris Mini 850 -autollaan sillankaiteeseen kilpailun viidennellä erikoiskokeella Ouninpohjassa.[3] Jämsä loukkasi onnettomuudessa rintakehänsä[4] ja hänet kuljetettiin kriittisessä tilassa sairaalaan. Jämsän tila alussa kohentuvan, mutta yllättäen hänen kuntonsa kuitenkin heikkeni. Jämsä kuoli saamiinsa vammoihin kymmenen päivää onnettomuuden jälkeen.[3]

Vuoden 1981 Suurajoissa kuoli AKK:n puheenjohtaja Raul Falin. Onnettomuus tapahtui, kun itävaltalainen ralliautoilija Franz Wittmann ajoi rallin neljännen, Ehikin erikoiskokeen maaliin täyttä vauhtia Jämsänkosken pohjoispuolella. Wittmann ei huomannut maalimerkkiä, vaan jatkoi vauhdilla eteenpäin. Hän havahtui vasta 220 metriä maalilinjan jälkeen havaittuaan ajanottajien pakettiauton. Sen vierellä tien puolella seisoivat Raul Falin, Suomen rallicross-toiminnan johtomiehiin kuulunut Boris Rung ja kreikkalainen Kansainvälisen autourheiluliiton tarkkailija Costas Glossotis[5].

Kello oli 20 ja vallitsi hämärä, kun Wittmann näki edessään pakettiauton. Wittmannin jarruttaessa autojen välimatka oli hyvin lyhyt. Matka ei riittänyt pysäyttämään ralliautoa, vaan se liukui vähän sivuttain eteenpäin. Auton peräosa osui Faliniin lennättäen tämän 15 metrin päähän. Boris Rung ehti reagoida auton tuloon sen verran, että pyrki pakettiauton taakse suojaan. Hän ei ehtinyt suojaan, vaan Falinin sinkoutuva ruumis kaatoi hänet tielle.

Falinilla ja Rungilla oli oikeus olla ajanottajien auton luona. Erikoiskokeen maalin jälkeen autojen kuului hidastaa ja tulla ajanottajien luokse normaalia siirtymävauhtia. Falin ja Rung eivät osanneet pelätä mitään, sillä onnettomuus tapahtui niin yllättäen.

Järkyttynyt Wittmann kertoi tapahtuman jälkeen, etteivät hän eikä hänen kartanlukijansa Nestinger nähneet erikoiskokeen päättymisestä ilmoittavaa merkkiä. Järjestäjät puolestaan kertoivat, että sata metriä ennen maalia ollut merkki ja maalissa ollut merkki olivat vartioituja ja selvästi näkyvissä. Wittmann väitti erikoiskokeen yleisön peittäneen merkit näkyvistä, mutta järjestäjät kiistivät tämän.

Rallin kilpailutuomarina ollut AKK:n pääsihteeri Antti Syvälahti ihmetteli, miten maali oli voinut jäädä havaitsematta. Rallia oli ollut mahdollisuus harjoitella kaksi viikkoa ja erikoiskokeiden piti olla metrilleen ajajien tiedossa. Kaikki muut havaitsivat erikoiskokeen maalin. Wittmannin kartanlukija kertoi, ettei huomannut pikataipaleen loppumista nuottien loppumisesta, sillä hän etsi katseellaan tien sivusta maalin lähestymismerkkiä. Hän tiesi, että maali oli hyvin lähellä, mutta katsojat peittivät näkyvyyden niin, että hän huomannut lähestymismerkkiä.

Kilpailun tuomaristo kokoontui pian onnettomuuden jälkeen ja päätti sulkea Wittmannin kilpailusta. Tuomaristo perusteli päätöstään sillä, että kilpailun valvojat saivat estää vaarallisena pitämänsä kilpailijan ajon. Kilpailusta sulkemiseen vaikutti myös se, että onnettomuuden aiheuttaman šokin pelättiin tekevän Wittmannin ajosta vaarallisen. Wittmann ehti kuitenkni ajaa onnettomuuden jälkeen muutaman erikoiskokeen, sillä hän ei heti saanut tietoa onnettomuuden vakavuudesta. Vasta kilpailusta sulkeminen lopetti hänen ajonsa.[6]

Onnettomuutta tutkittaessa poliisi kuulusteli noin 40 henkilöä. Kuulusteltavina olivat Franz Wittmann ja hänen kartanlukijansa Kurt Nestinger, ajanottoryhmän jäsenet, turvallisuus- ja erikoiskoevastaavat sekä useita katsojia. Wittmannia vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta ja kolmesta vammantuottamuksesta. Tapausta käsiteltiin marraskuussa 1981 Jämsän kihlakunnanoikeudessa, joka hylkäsi kaikki syytteet. Vuonna 1983 antamassaan päätöksessä Vaasan hovioikeus piti äänin 2–1 voimassa kihlakunnanoikeuden tuomion. Sähköpostitse tavoitettu Franz Wittmann oli 37 vuotta myöhemmin haluton muistelemaan tapahtunutta, eikä hän vastannut Iltalehden haastattelupyyntöön.[7]

Jyväskylän suurajoissa 1983 ajoi Pekka Mällinen Ford Escortillaan rajusti ulos kilpailun kahdeksannella erikoiskokeella Pihlajakoskella, joka ajettiin yöaikaan. Finnish Junior Rally -joukkueeseen kuuluneen Mällisen Escort suistui tieltä ja törmäsi volttien jälkeen mäntyyn. Onnettomuudessa kuoli Mällisen kartanlukija, 36-vuotias jämsäläinen rakennusurakoitsija Reijo Nygren. Mällinen ei saanut ulosajossa vammoja.[8]

Vuoden 1995 rallissa 20-vuotias nainen kuoli jäätyään Bruno Thiryn ajaman nolla-auton alle Hassin erikoiskokeella, joka ajettiin kilpailun kuudentenatatoista pikataipaleena. 20-vuotias nainen oli kävellyt kolmen muun henkilön ennen kilpailun alkua tiellä. Mutkan takaa saapunut Thiry havaitsi seurueen noin 30 metrin päästä ja ehti väistää vasemmalle. Muut seurueen jäsenet hyppäsivät Thiryn auton alta sivuun, mutta nainen ei ehtinyt tieltä pois. Thiry törmäsi naiseen noin 100-120 kilometrin tuntivauhdilla, ja nainen lensi törmäyksen voimasta noin 50 metrin päähän loukaten päänsä. Hänet todettiin pian onnettomuuden jälkeen kuolleeksi. Nainen ei ollut ilmeisesti ehtinyt ollenkaan havaita lähestyvää nolla-autoa.[9]

Vuoden 1996 Neste 1000 Lakes Rallyssa kilpa-auto suistui tieltä yleisön joukkoon Harjun erikoiskokeella 23. elokuuta 1996. Onnettomuudessa kuoli yksi ja loukkaantui 36 katsojaa.[10]

Harjun kaupunginosassa Jyväskylässä ajettu erikoiskoe oli perjantain ainoa pikataival. Jo ensimmäisenä reitille lähtenyt ajoi Pitkäkadun suoran päässä olevan oikealle kääntyvän mutkan pitkäksi, mutta kuljettajan hiljaisesta tilannenopeudesta johtuen henkilövahingoilta vältyttiin. Reitille numerolla 65 lähtenyt Karsten Rikhardt saapui mutkaan noin 120 kilometrin tuntivauhdilla. Tien luonteesta, liiallisesta nopeudesta ja väärästä ajolinjasta johtuen kuljettaja menetti auton ohjattavuuden. Rikhardtin ajama Mitsubishi syöksyi tien reunassa olleeseen painanteeseen, nousi tiestä ilmaan ja osui liikennemerkkiin. Mitsubishin pudotessa maahan sen pohjapanssari irtosi ja auto nousi ilmaan uudestaan. Holtittomasti ilmaan noussut ajokki törmäsi jalankulkuväylän betoniesteisiin syöksyen kaukana tiestä olleen yleisön joukkoon. Noin 40 kilometrin tuntivauhdissa auto osui useisiin katsojiin. Tilanteen aiheuttaman paniikin vuoksi osa yleisöstä tallautui toisten jalkoihin.[11]

45-vuotias belgialainen katsoja Ludo Briers kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin, yhdeksän loukkaantui vakavasti ja 27 lievästi. Onnettomuuden jälkeen Pitkäkadun suoralle rakennettiin renkaista hidasteshikaani, jotta ajonopeudet onnettomuusmutkaan saatiin alenemaan. Erikoiskoe ajettiin seuraavan kerran Suomen MM-rallissa kuitenkin vasta vuonna 2014[12].

Pääartikkeli: Humalamäki

Jyväskylän suurajoissa 1984 tapahtui Humalamäen erikoiskokeella tapahtui onnettomuus, jossa yhdeksän henkilöä loukkaantui ja neljä heistä vakavasti.[13] Britannialaisen kilpailijaparin Julian Roderick-David Holmes ajama Vauxhall Chevette syöksyi paloaukean hyppysuoralla yleisön joukkoon. Onnettomuuteen vaikutti kilpailijaparin kokemattomuus. Myös paloaukealla olleet katsojat olivat tulleet seuraamaan kilpailua liian lähelle tietä.[14]

Vuoden 1999 Suomen rallissa kymmenvuotias poika loukkaantui, kun kivi sinkoutui hänen kasvoihinsa Hippoksen erikoiskokeella. Kiven aiheuttama osuma mursi pojan poskiluun. Erääksi onnettomuuden syyksi mainittiin ajoradan urautuminen, minkä myötä tien pintaan nousi kiviä. Tapauksesta ei tuomittu rallin järjestäjille rangaistuksia, vaan tapahtuma katsottiin onnettomuudeksi.[15]

Vuoden 2001 Suomen rallissa kaksi katsojaa loukkaantui, kun italialaisen Massimo Macaluson Fiat Punto Super 1600 päätyi ulosajossa yleisön joukkoon. Onnettomuus tapahtui rallin neljännellä erikoiskokeella Mökkiperässä. Katsojien saamat vammat eivät kuitenkaan olleet vakavia.[3]

Vuoden 2004 Suomen rallissa neljä katsojaa loukkaantui Ari Laivolan ohjaama N-ryhmän Mitsubishi suistui tieltä yleisön joukkoon kilpailun toisella erikoiskokeella Parkkolassa.[16] Kolmen katsojan saamat vammat olivat lieviä, mutta yksi katsoja sai luunmurtumia lantion seudulle, kun häneen osui ulosajon seurauksena kaatunut puhelinpylväs.[17]