Suomen presidentinvaali 1978

Suomen presidentinvaalin 1978 voitti ensimmäisellä äänestyskierroksella tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Vaalit käytiin 15.–16. tammikuuta 1978.[1] Valitsijamiesvaaleissa saivat ensimmäistä kertaa äänestää 18-vuotiaat (1968: 21-vuotiaat) ja ulkosuomalaiset. Ennakkoäänestys oli käytössä ensimmäistä kertaa presidentinvaaleissa.[2] Johtavat puolueet olivat jo hyvissä ajoin asettuneet Kekkosen ehdokkuuden taakse, ensimmäisenä SDP huhtikuussa 1975. Kekkosta tukeneet puolueet eivät kuitenkaan vuoden 1968 vaalin tavoin muodostaneet valtakunnallista vaaliliittoa, koska kukin halusi varmistaa oman menestyksensä valitsijamiesvaalissa.[3]

Suomen presidentinvaali 1978
Suomi
15.–16. tammikuuta 1978
  Urho Kekkonen Raino Westerholm
Ehdokas Urho Kekkonen Raino Westerholm
Puolue Keskustapuolue Suomen Kristillinen Liitto
Valitsijamiesäänet 259 25
Presidentti ennen vaaleja

Urho Kekkonen
Keskustapuolue

 Uusi presidentti

Urho Kekkonen
Keskustapuolue

Suomen poliittinen järjestelmä

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka

Laki
Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Tuomiovalta
Laillisuusvalvojat
Vaalit
Aluehallinto
Ulkopolitiikka
Muita aiheita
  

Suomen Pankin johtokunnan jäsen, entinen Suomen Työnantajien Keskusliiton toimitusjohtaja ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Päiviö Hetemäki oli alkuvuodesta 1977 ehdottanut neljän suurimman puolueen puheenjohtajille, että eduskunta valitsisi Urho Kekkosen uudelleen presidentiksi, mutta ajatus haudattiin Kekkosen itsensä torjuttua sen. Myös professorit Jan-Magnus Jansson ja Veli Merikoski olivat esittäneet presidentin valinnan siirtämistä eduskunnalle.[4]

Vaalitaistelu sujui rauhallisissa merkeissä, koska istuvan presidentin Urho Kekkosen takana oli laaja rintama ja hänen uudelleenvalintaansa pidettiin etukäteen selvänä. Tästä syystä pelättiin kuitenkin äänestysaktiivisuuden jäävän alhaiseksi, ja niinpä kaikki puolueet, niin Kekkosen takana olleet kuin muutkin, korostivat voimakkaasti äänestämisen tärkeyttä. Paasikivi-seura järjesti Kekkosen kannattajapuolueille omat kampanjatilaisuudet, joissa presidentti Kekkonen esiintyi puhujana.[5] Kekkosen kannattajat painottivat presidentin saavutuksia sekä sisä- että varsinkin ulkopolitiikassa, kun muut presidenttiehdokkaat pitivät välttämättömänä presidentin vaihdosta. Heidän mielestään "demokratia ei pelaa", jos sama mies on presidenttinä kovin kauan.[6] SKL:n ehdokas Raino Westerholm arvosteli Kekkosta etenkin tämän asenteesta Israelia kohtaan ja SKYP:n ehdokas Eino Haikala talouspolitiikan laiminlyönnistä. SMP:n ehdokas Veikko Vennamo ilmoitti tietävänsä, että ulkomailla toivotaan presidentin vaihtumista Suomessa, kun taas PKP:n ehdokas Ahti M. Salonen näki yhteiskunnallisen kehityksen saaneen Kekkosen presidenttikaudella kansalaisten vapauksia rajoittavia piirteitä.[7]

Yksi Kekkosen valitsijamieheksi valittu antoi äänensä SKL:n ehdokkaalle, kansanedustaja Raino Westerholmille. Valitsijamiehistä eniten ääniä keräsi SDP:n ehdokas, Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto. Vaalin tulosta pidettiin äänestäjien luottamuksen osoituksena paitsi Urho Kekkosen johdolla toteutetulle politiikalle, myös Keskustan ja vasemmistopuolueiden hallitusyhteistyölle.[8]

Tulokset

Valitsijamiesten vaalit

Valitsijamiesten vaaleissa oli yhteensä 2 282 ehdokasta, joista 1 266 oli Kekkosta tukeneilla listoilla. Keskusta, LKP ja RKP olivat vaaliliitossa viidessä, keskusta ja LKP kahdeksassa sekä SKDL ja STP viidessä vaalipiirissä.[2]

Kaikkiaan vain 10 valitsijamiestä sai yli 10 000 ääntä, joista kuusi oli SDP:n, kaksi Kokoomuksen, yksi Keskustan ja yksi POP:n listalta. Vaaleissa oli mukana useita tunnettuja politiikassa vähemmään mukana olleita valitsijamiehiä, mm. kirjailija Anu Kaipainen SDP:n listalla, liikennelentäjä-toimittaja Börje Hielm ja entinen pääjohtaja Erkki Aalto POP:n listalla.[9]

Äänioikeutetut 3 844 279 +923 644 [1][10]
Äänestäneet 2 470 339 +421 337 [10]
Hylätyt äänet 21 955 +11 763 [10]
Äänestysaktiivisuus 64,3 % −5,9 [10]
Äänestysaktiivisuus
(Suomessa asuvat)		 69,9 % −0,3 [1]
Ehdokas Puolue Valitsija-
miehet		 Äänet
Lukumäärä Osuus
Urho Kekkonen A+B+C+D+E+F+G+H+I 260 2 017 631 82,41 %
A Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 74 569 154 23,25 %
B Keskustapuolue 64 475 372 19,42 %
C Suomen Kansan Demokraattinen Liitto 56 445 098 18,18 %
D Kansallinen Kokoomus 45 360 310 14,72 %
E Ruotsalainen kansanpuolue 12 88 054 3,60 %
F Liberaalinen Kansanpuolue 8 71 232 2,91 %
G Åländsk Samling 1 5 331 0,22 %
H Sosialistinen Työväenpuolue 2 187 0,09 %
I Suomen Yksityisyrittäjäin Puolue 893 0,04 %
Raino Westerholm Suomen Kristillinen Liitto 24 215 244 8,79 %
Veikko Vennamo Suomen Maaseudun Puolue 10 114 488 4,68 %
Ahti M. Salonen Perustuslaillinen oikeistopuolue 6 82 478 3,37 %
Eino Haikala Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue 18 543 0,76 %
Yhteensä 300 2 448 384 100 %
Lähde: Suomen virallinen tilasto[2]

Eniten ääniä saaneet valitsijamiehet
Sija Ehdokas Puolue Äänet Vaalipiiri
1 Mauno Koivisto SDP 19 367 Helsingin kaupungin vaalipiiri
2 Paavo Väyrynen Kepu 13 248 Lapin läänin vaalipiiri
3 Raimo Ilaskivi Kok. 13 231 Helsingin kaupungin vaalipiiri
4 Pirkko Työläjärvi SDP 12 539 Turun läänin pohjoinen vaalipiiri
5 Matti Ahde SDP 12 225 Oulun läänin vaalipiiri
6 Veikko Helle SDP 11 337 Helsingin kaupungin vaalipiiri
7 Georg C. Ehrnrooth POP 10 951 Helsingin kaupungin vaalipiiri
8 Harri Holkeri Kok. 10 748 Helsingin kaupungin vaalipiiri
9 Kalevi Sorsa SDP 10 448 Helsingin kaupungin vaalipiiri
10 Erkki Liikanen SDP 10 110 Mikkelin läänin vaalipiiri
Lähde: [11]

Valitsijamiesten suorittama vaali
Ehdokas Puolue Äänet[12]
Urho Kekkonen SDP, Kesk., SKDL, Kokoomus,
RKP, LKP, ÅS, STP ja SYP		 259
Raino Westerholm SKL 25
Veikko Vennamo SMP 10
Ahti M. Salonen SPK 6

Lähteet
  1. Tasavallan presidentin vaalit 1925–2006 (Oikeusministeriö)
  2. Suomen virallinen tilasto 29 A 34, s. 8–9.
  3. Lauri Sivonen: Presidentin tekemiset, s. 44. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
  4. Sivonen 1982, s. 44.
  5. Jansson johtaa UKK-kampanjaa. Helsingin Sanomat, 11.6.1977, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 7.3.2022.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 174. Helsinki: Otava, 1978.
  7. Sivonen 1982, s. 44–45.
  8. Sivonen 1982, s. 46.
  9. Georg C. Ehrnrooth: Krokotiilien keskellä, s. 394. Helsinki: Schildts, 1999. ISBN 951-30-1039-X.
  10. Tilastokeskus: Suomen tilastollinen vuosikirja 2017, s. 388. Helsinki: Tilastokeskus, 2017. ISBN 978–952–244–578–0. ISSN 0081–5063. Verkkoversio (PDF) (viitattu 8.2.2018).
  11. Valtakunnan vaalisuosikit. Helsingin Sanomat, 18.1.1978, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.12.2020.
  12. Presidentinvaalit 1919-2006 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tasavallan presidentin kanslia)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.