Suomen presidentinvaali 1925
Suomen toinen presidentinvaali järjestettiin alkuvuodesta 1925. Vaalin voitti Maalaisliiton ehdokas, Viipurin läänin maaherra Lauri Kristian Relander.[1] Valinta suoritettiin ensimmäistä kertaa yleisillä vaaleilla valittujen valitsijamiesten avulla. Kansa äänesti puolueiden vaalipiireittäin asettamia valitsijamiesehdokkaita. Edelliskerralla presidentin oli valinnut eduskunta. Valitsijamiesten vaalit järjestettiin 15.–16. tammikuuta[2].
| ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
Suomen poliittinen järjestelmä |
Osa politiikan artikkelisarjaa: |
|
Laillisuusvalvojat
Muita aiheita
|
|
Jonkin verran hämmennystä aiheutti se, ettei tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg suostunut asettumaan ehdolle, koska ei halunnut maahan pitkäaikaisia johtajia.[3] Hän olisi ollut ylivoimainen ehdokas, koska hän oli luonut presidentinvirasta arvovaltaisen ja keskeisen poliittisen instituution.[4] Ståhlbergin pään kääntymiseen oli uskottu niin vahvasti, että kokoomus, maalaisliitto ja ruotsalaiset olivat valitsijamiesvaaleissa liikkeellä ilman omaa ehdokasta ja myös edistyksen Risto Rytiä pidettiin väistyvänä ehdokkaana, kun Ståhlberg lopulta valitaan. Maalaisliitto nimesi Relanderin ehdokkaakseen vasta vaaleja edeltävänä päivänä, joten häntä voidaan pitää todella yllättävänä valintana, ns. mustana hevosena. Ruotsalainen Kansanpuolue oli toivonut ehdokkaakseen kenraali Gustaf Mannerheimiä ja kehotti tämän kieltäydyttyä valitsijamiehiään olemaan tukematta ruotsia taitamattomia ehdokkaita.[5]
Tulokset
Valitsijamiesten vaalit
Äänestäneet (Äänestysaktiivisuus) | 624 177 (39,7 %) | ||||
Hylätyt äänet | 2 258 (0,4 %) | ||||
Puolue | Äänet | Valitsija- miehet | |||
---|---|---|---|---|---|
Lukumäärä | Osuus | ||||
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | SDP | 165 091 | 26,55 % | 79 | |
Kansallinen Kokoomuspuolue | Kok. | 141 240 | 22,71 % | 68 | |
Maalaisliitto | ML | 123 932 | 19,93 % | 69 | |
Ruotsalainen kansanpuolue | RKP | 78 422 | 12,61 % | 35 | |
Kansallinen Edistyspuolue | Ed. | 71 199 | 11,45 % | 33 | |
Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaaliliitot | STPV | 41 213 | 6,63 % | 16 | |
Muut | 822 | 0,13 % | 0 | ||
Yhteensä | 621 919 | 100 % | 300 | ||
Lähde: Suomen Virallinen Tilasto[6] |
Valitsijamiesten suorittama vaali
Ehdokas | Puolue | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |||||||||||
Lauri Kristian Relander | Maalaisliitto | ML | 69 | 23,0 | 97 | 32,3 | 172 | 57,3 | ||||||||
Risto Ryti | Kansallinen Edistyspuolue | Ed. | 33 | 11,0 | 104 | 34,7 | 109 | 36,3 | ||||||||
Hugo Suolahti | Kansallinen Kokoomuspuolue | Kok. | 68 | 22,7 | 80 | 26,7 | ||||||||||
Väinö Tanner | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | SDP | 78 | 26,0 | 2 | 0,7 | ||||||||||
Matti Väisänen | Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaaliliitot | STPV | 16 | 5,3 | 16 | 5,3 | ||||||||||
Karl Söderholm | Ruotsalainen kansanpuolue | RKP | 35 | 11,7 | ||||||||||||
Väinö Voionmaa | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | SDP | 1 | 0,3 | ||||||||||||
Tyhjiä | 0 | 0,0 | 1 | 0,3 | 19 | 6,3 | ||||||||||
Yhteensä | 300 | 100 | 300 | 100 | 300 | 100 | ||||||||||
Lähde: Nohlen & Stöver[7] |
Lähteet
- Lauri Sivonen: Presidentin tekemiset, Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
Viitteet
- Suomen presidentit -sarja: Relander oli sovittelija Artikkelit. 6.12.2017. Apu–lehti. Viitattu 22.4.2019.
- Tasavallan presidentin vaalit 1925-2006 (PDF) (Web Archive) Vaalit. Oikeusministeriö. Arkistoitu 9.8.2007. Viitattu 21.12.2009.
- Suomen presidentit -sarja: Ståhlberg oli maltillinen Artikkelit. 6.12.2017. Apu–lehti. Viitattu 22.4.2019.
- Sivonen 1982, s. 15
- Sivonen 1982, s. 16.
- Suomen virallinen tilasto XXIX Vaalitilasto 12 Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit vuonna 1925, s. 6, 14, 16, 20, 26. Tilastollinen päätoimisto, 1926. Teoksen verkkoversio (pdf).
- Nohlen, Dieter & Stöver, Philip: Elections in Europe: A data handbook. Nomos, 2010. ISBN 978-3-8329-5609-7.