Suomen presidentinvaali 1925

Suomen toinen presidentinvaali järjestettiin alkuvuodesta 1925. Vaalin voitti Maalaisliiton ehdokas, Viipurin läänin maaherra Lauri Kristian Relander.[1] Valinta suoritettiin ensimmäistä kertaa yleisillä vaaleilla valittujen valitsijamiesten avulla. Kansa äänesti puolueiden vaalipiireittäin asettamia valitsijamiesehdokkaita. Edelliskerralla presidentin oli valinnut eduskunta. Valitsijamiesten vaalit järjestettiin 15.–16. tammikuuta[2].

Suomen presidentinvaali 1925
Suomi
15.–16. tammikuuta 1925

  Lauri Kristian Relander Risto Ryti
Ehdokas Lauri Kristian Relander Risto Ryti
Puolue Maalaisliitto Edistyspuolue
Valitsijamiesäänet 172 109

Presidentti ennen vaaleja

K. J. Ståhlberg
Edistyspuolue

Uusi presidentti

Lauri Kristian Relander
Maalaisliitto

Suomen poliittinen järjestelmä

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka


  

Jonkin verran hämmennystä aiheutti se, ettei tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg suostunut asettumaan ehdolle, koska ei halunnut maahan pitkäaikaisia johtajia.[3] Hän olisi ollut ylivoimainen ehdokas, koska hän oli luonut presidentinvirasta arvovaltaisen ja keskeisen poliittisen instituution.[4] Ståhlbergin pään kääntymiseen oli uskottu niin vahvasti, että kokoomus, maalaisliitto ja ruotsalaiset olivat valitsijamiesvaaleissa liikkeellä ilman omaa ehdokasta ja myös edistyksen Risto Rytiä pidettiin väistyvänä ehdokkaana, kun Ståhlberg lopulta valitaan. Maalaisliitto nimesi Relanderin ehdokkaakseen vasta vaaleja edeltävänä päivänä, joten häntä voidaan pitää todella yllättävänä valintana, ns. mustana hevosena. Ruotsalainen Kansanpuolue oli toivonut ehdokkaakseen kenraali Gustaf Mannerheimiä ja kehotti tämän kieltäydyttyä valitsijamiehiään olemaan tukematta ruotsia taitamattomia ehdokkaita.[5]

Tulokset


Valitsijamiesten vaalit

Äänestäneet (Äänestysaktiivisuus) 624 177 (39,7 %)
Hylätyt äänet 2 258 (0,4 %)
Puolue Äänet Valitsija-
miehet
Lukumäärä Osuus
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 165 091 26,55 % 79
Kansallinen Kokoomuspuolue Kok. 141 240 22,71 % 68
Maalaisliitto ML 123 932 19,93 % 69
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 78 422 12,61 % 35
Kansallinen Edistyspuolue Ed. 71 199 11,45 % 33
Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaaliliitot STPV 41 213 6,63 % 16
Muut 822 0,13 % 0
Yhteensä 621 919 100 % 300

Lähde: Suomen Virallinen Tilasto[6]

Valitsijamiesten suorittama vaali

Ehdokas Puolue 1. kierros 2. kierros 3. kierros
Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  %
Lauri Kristian Relander Maalaisliitto ML 69 23,0 97 32,3 172 57,3
Risto Ryti Kansallinen Edistyspuolue Ed. 33 11,0 104 34,7 109 36,3
Hugo Suolahti Kansallinen Kokoomuspuolue Kok. 68 22,7 80 26,7
Väinö Tanner Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 78 26,0 2 0,7
Matti Väisänen Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaaliliitot STPV 16 5,3 16 5,3
Karl Söderholm Ruotsalainen kansanpuolue RKP 35 11,7
Väinö Voionmaa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 1 0,3
Tyhjiä 0 0,0 1 0,3 19 6,3
Yhteensä 300 100 300 100 300 100

Lähde: Nohlen & Stöver[7]

Lähteet

  • Lauri Sivonen: Presidentin tekemiset, Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.

Viitteet

  1. Suomen presidentit -sarja: Relander oli sovittelija Artikkelit. 6.12.2017. Apu–lehti. Viitattu 22.4.2019.
  2. Tasavallan presidentin vaalit 1925-2006 (PDF) (Web Archive) Vaalit. Oikeusministeriö. Arkistoitu 9.8.2007. Viitattu 21.12.2009.
  3. Suomen presidentit -sarja: Ståhlberg oli maltillinen Artikkelit. 6.12.2017. Apu–lehti. Viitattu 22.4.2019.
  4. Sivonen 1982, s. 15
  5. Sivonen 1982, s. 16.
  6. Suomen virallinen tilasto XXIX Vaalitilasto 12 Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit vuonna 1925, s. 6, 14, 16, 20, 26. Tilastollinen päätoimisto, 1926. Teoksen verkkoversio (pdf).
  7. Nohlen, Dieter & Stöver, Philip: Elections in Europe: A data handbook. Nomos, 2010. ISBN 978-3-8329-5609-7.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.