Suomen presidentinvaali 1988

Suomen presidentinvaali 1988 järjestettiin 31. tammikuuta ja 1. helmikuuta.[1] Tuolloin oli ensi kertaa mahdollisuus valita tasavallan presidentti suoralla kansanvaalilla.

Suomen presidentinvaali 1988
Suomi
31. tammikuuta – 1. helmikuuta 1988
  Mauno Koivisto Paavo Väyrynen
Ehdokas Mauno Koivisto Paavo Väyrynen
Puolue Sosiaalidemokraatit Keskustapuolue
Valitsijamiesäänet 189 68
Äänet 1 513 234 636 375
Kannatus 48,90 % 20,57 %

Suoran vaalin voittajat vaalipiireittäin.
Presidentti ennen vaaleja

Mauno Koivisto
Sosiaalidemokraatit

 Uusi presidentti

Mauno Koivisto
Sosiaalidemokraatit

Suomen poliittinen järjestelmä

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka

Laki
Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Tuomiovalta
Laillisuusvalvojat
Vaalit
Aluehallinto
Ulkopolitiikka
Muita aiheita
  

Ehdokkaiden kampanjatunnukset

Lähde:[2]

Suora vaali

Mauno Koivisto sai yli puolet kaikista annetuista äänistä kahdeksassa vaalipiirissä viidestätoista. Ahvenanmaalla Koiviston kannatus oli peräti 75,1 prosenttia. Paavo Väyrynen voitti Koiviston Oulun ja Lapin vaalipiireissä.[3]

Äänioikeutetut 4 036 169[3][1]
Äänestäneet 3 158 090[3]
Äänestysaktiivisuus 78,2 %[3]
Äänestysaktiivisuus
(Suomessa asuvat)		 82,7 %[3][1]
Hylätyt äänet 63 641[3]
Ehdokas Puolue Äänet
Lukumäärä Osuus
Mauno Koivisto SDP, SMP, PK ja ÅS 1 513 234 48,90 %
Paavo Väyrynen Keskustapuolue 636 375 20,57 %
Harri Holkeri Kansallinen Kokoomus 570 340 18,43 %
Kalevi Kivistö Liike 88 330 072 10,67 %
Jouko Kajanoja Demokraattinen Vaihtoehto 44 428 1,44 %
Yhteensä 3 094 449 100 %
Lähde: Tilastokeskus[3]

Koska kukaan ehdokas ei saanut tarvittavaa yksinkertaista enemmistöä – yli 50 % äänistä –, valinta siirtyi samanaikaisesti valittujen 301 valitsijamiehen kokoukselle eli käytännössä presidentinvaalissa tarvittiin toinen kierros.

Valitsijamiesten vaalit

Valitsijamiesjärjestelmää oli varsinkin edellisen, presidentinvaalin 1982 yhteydessä kritisoitu erityisesti sen vuoksi, että valitsijamiehillä oli mahdollisuus äänestää "mustaa hevosta". Suomen hallitusmuotoa (1919–2000) olikin muutettu vuonna 1987 niin, että valitsijamiehet saivat äänestää presidentiksi ainoastaan virallisia, ennen valitsijamiesvaaleja asetettuja presidenttiehdokkaita. Näin "mustan hevosen" mahdollisuutta ei enää ollut vaalissa 1988 ja samalla presidentin valitsijamiehet valittiin viimeisen kerran. Äänestäjillä oli käytössään kaksi vaalilippua, joista valkoisella äänestettiin presidenttiehdokasta ja ruskealla valitsijamiesehdokasta. Professori Risto Sänkiahon mukaan presidentinvaalin muuttumista luonteeltaan henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri minkäänlaista vaalikamppailua. Lisäksi vaalissa äänioikeuttaan käyttäneistä noin neljä prosenttia äänesti vain presidenttiehdokasta eikä lainkaan valitsijamiesehdokasta. [4]

Äänioikeutetut 4 036 169[3][1] +115 164
Äänestäneet 3 141 360[3]
Äänestysaktiivisuus 77,8 %[3]
Äänestysaktiivisuus
(Suomessa asuvat)		 82,3 %[3][1] −4,5
Hylätyt äänet 155 651[3]
Ehdokas Puolue Valitsija-
miehet		 Äänet
Lukumäärä Osuus
Mauno Koiviston kannattajat A+B+C+D 144 1 391 399 46,60 %
A Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 128 1 175 209 39,36 %
B Suomen Maaseudun Puolue 7 120 043 4,02 %
C Pro Koivisto 8 88 663 2,97 %
D Åländsk Samling 1 7 484 0,25 %
Paavo Väyrysen kannattajat Keskustapuolue 68 647 769 21,70 %
Harri Holkerin kannattajat Kansallinen Kokoomus 63 603 180 20,20 %
Kalevi Kivistön kannattajat Liike 88 26 286 833 9,61 %
Jouko Kajanojan kannattajat Demokraattinen Vaihtoehto 56 528 1,89 %
Yhteensä 301 2 985 709 100 %
Lähde: Tilastokeskus[3]

Eniten ääniä saaneet valitsijamiehet
Sija Ehdokas Puolue Äänet Vaalipiiri
1 Kalevi Sorsa SDP 32 089 Helsingin kaupungin vaalipiiri
2 Pirjo Ala-Kapee SDP 31 131 Uudenmaan läänin vaalipiiri
3 Matti Ahde SDP 25 335 Oulun läänin vaalipiiri
4 Pertti Paasio SDP 24 633 Turun läänin eteläinen vaalipiiri
5 Matti Luttinen SDP 18 966 Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
6 Marja-Liisa Tykkyläinen SDP 18 914 Kuopion läänin vaalipiiri
7 Erkki Liikanen SDP 18 875 Mikkelin läänin vaalipiiri
8 Pertti Salolainen Kok. 18 397 Helsingin kaupungin vaalipiiri
9 Antero Kekkonen SDP 18 350 Kymen läänin vaalipiiri
10 Sirpa Pietikäinen Kok. 17 354 Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
Lähde: Tilastokeskus[5]

Valitsijamiesten suorittama vaali

Valitsijamiehet kokoontuivat 15. helmikuuta eduskuntaan, jossa kokousta johti yksi presidenttiehdokkaista, pääministeri Harri Holkeri. Kokouksen sihteerinä toimi eduskunnan pääsihteeri Erkki Ketola. Aiempien eli 1982 valitsijamiesvaalien tapaan valitsijamiehiä oli valittu 301, jotta tasatulosta ei voisi syntyä ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä. Valitsijamiehet saattoivat kuitenkin äänestää tyhjää, joten tasatulos oli itse asiassa yhä mahdollinen myös ratkaisevassa äänestyksessä - näin ei kuitenkaan tapahtunut.[6]

Ehdokas 1. kierros 2. kierros
Koivisto, MaunoMauno Koivisto 144 189
Väyrynen, PaavoPaavo Väyrynen 68 68
Kivistö, KaleviKalevi Kivistö 26 26
Holkeri, HarriHarri Holkeri 63 18

Toisella kierroksella enemmistö Kokoomuksen valitsijamiehistä kannatti Koivistoa.

Mauno Koiviston toinen, jälkimmäinen toimikausi alkoi 1. maaliskuuta 1988.

Lähteet
  1. TAULUKKO: Tasavallan presidentin vaalit 1925-2006 Presidentinvaali, Vaalit, Vaalit.fi (Oikeusministeriö)
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989 (Otava, Helsinki 1988), s. 145
  3. Presidentin vaalit 1988. Suomen virallinen tilasto (Tilastokeskus 1988), s. 30–33.
  4. Risto Sänkiaho: Presidentinvaalin vaihtoehdot. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 149–150. Helsinki: Otava, 1988.
  5. Presidentin vaalit 1988. Suomen virallinen tilasto (Tilastokeskus 1988), s. 100–116.
  6. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 144–146. Helsinki: Otava, 1988.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.