Suomen presidentinvaali 1940

Suomen viides presidentinvaali jouduttiin järjestämään ennenaikaisesti vuonna 1940, koska tasavallan presidentti Kyösti Kallio erosi huonon terveytensä vuoksi. Hänen seuraajakseen, jäljellä olleen virkakauden ajaksi, valittiin edistyspuolueen pääministeri Risto Heikki Ryti.[1]

Suomen presidentinvaali 1940
Suomi
19. joulukuuta 1940
  Risto Ryti Johan Helo
Ehdokas Risto Ryti Johan Helo
Puolue Edistyspuolue Sos.dem.kuutoset
Valitsijamiesäänet 288 4
Presidentti ennen vaaleja

Kyösti Kallio
Maalaisliitto

 Uusi presidentti

Risto Ryti
Edistyspuolue

Suomen poliittinen järjestelmä

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka

Laki
Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Tuomiovalta
Laillisuusvalvojat
Vaalit
Aluehallinto
Ulkopolitiikka
Muita aiheita
  
Presidentin valitsijamiesten valtakirjoja tarkastetaan.

Vuonna 1939 julistetun sotatilan takia vaaleja ei katsottu voitavan pitää normaalissa järjestyksessä. Miltei koko Viipurin läänin itäinen vaalipiiri ja suuri osa Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä olivat jääneet Moskovan rauhan nojalla Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle, niiden väestö oli hajallaan muun Suomen alueella eikä siirtoväkeä ollut henkikirjoitettu uusille asuinpaikkakunnilleen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi mietinnössään, että "valitsijamiesvaalia ei nykyisissä oloissa voida sodan ja rauhansopimuksen yhteydessä tapahtuneiden väestönsiirtojen vuoksi suorittaa riittävän nopeasti". Mietinnön taustalla oli tarkoitus saada normaalit valitsijamiesvaalit pidetyiksi jälleen vuonna 1943. [2]

Perustuslakivaliokunnan mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta, joista toisen teki sosialidemokraattien K. H. Wiik ja toisen RKP:n Ernst Estlander ja John Österholm. Wiikin mukaan tasavallan presidentin valinta olisi siirrettävä nyt ja pysyvästi eduskunnan suoritettavaksi, ja Estlanderin ja Österholmin mielestä presidentti olisi ollut valittava kuudeksi vuodeksi eikä vain Kallion virkakauden loppuajaksi.[3]

Paria viikkoa ennen vaalitoimitusta Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle, ettei Neuvostoliitto hyväksynyt Suomen tulevaksi presidentiksi Väinö Tanneria, Gustaf Mannerheimia, Toivo Kivimäkeä eikä P. E. Svinhufvudia. Muussa tapauksessa Neuvostoliitto olisi Molotovin mukaan tehnyt sen johtopäätöksen, ettei Suomi halunnut noudattaa Moskovan rauhansopimusta. Muistelmissaan Paasikivi on pitänyt Molotovin kannanottoa paitsi ennenkuulumattomana puuttumisena naapurimaan sisäisiin asioihin, myös epätarkoituksenmukaisena, koska ketään Molotovin mainitsemista henkilöistä ei olisi todennäköisesti muutoinkaan valittu presidentiksi. [4]

Myös Saksa puuttui Suomen presidentinvaaliin ilmoittaen, että se piti esillä olleista nimistä Svinhufvudia ja Kivimäkeä suotavina ja Paasikiveä ei-toivottuna. Saksa ja Neuvostoliitto olivat tässä vaiheessa vielä muodollisesti liittolaisia, mutta – kuten Suomessa vasta myöhemmin saatiin tietää – Saksan johtaja Adolf Hitler allekirjoitti Neuvostoliittoon tehtävää hyökkäystä eli operaatio Barbarossaa koskeneen suunnitelman juuri samana päivänä, jolloin Suomessa toimitettiin presidentinvaali.[5]

Perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettiin poikkeuslaki, jonka nojalla vaalin toimittivat vuonna 1937 valitut valitsijamiehet. Eduskunta hyväksyi lain äänin 150–10, kuusi kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 33 oli poissa äänestyksestä.[3]

Virastaan luopunut presidentti Kyösti Kallio kuoli vaalipäivän iltana.

Valitsijamiesten suorittama vaali

Vaali pidettiin 19.12.1940. Risto Ryti valittiin tasavallan presidentiksi ensimmäisellä kierroksella. Vaalin tulos oli seuraava:[6]

Ehdokas Puolue Äänet
Risto Ryti Edistyspuolue 288
Johan Helo Sos. 4
Toivo Kivimäki Edistyspuolue 1
P. E. Svinhufvud Kokoomuspuolue 1
Tyhjät äänet 6
Lähteet:
* Tasavallan presidentin kanslia[7]
* Uusi Suomi[6]

Lähteet
  1. Suomen presidentit -sarja: Kallio oli sodan uhri Artikkelit. 6.12.2017. Apu–lehti. Viitattu 22.4.2019.
  2. Martti Häikiö: Presidentin valinta, s. 37−39. Porvoo: WSOY, 1993.
  3. Häikiö 1993, s. 38.
  4. J. K. Paasikivi: Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–41, osa II – Välirauhan aika, s. 129. Porvoo: WSOY, 1959.
  5. Häikiö 1993, s. 39.
  6. Risto Ryti tasavallan presidentiksi. Uusi Suomi, 20.12.1940, s. 1.
  7. Presidentinvaalit 1919-2006 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tasavallan presidentin kanslia)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.