Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliitto eli SLL[2] (ruotsiksi Finska naturskyddsförbundet, engl. The Finnish Association for Nature Conservation (FANC)) on luonnon monimuotoisuutta, kestävää elämäntapaa, ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön vaalimista edistävä valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin ja vanhin nyt toimiva valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö, ja siihen kuuluu yli 28 000 jäsentä.[1] Henkilöjäsenten lisäksi yritykset ja yhdistykset tukevat liiton toimintaa kannatus- ja ulkojäseninä. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta on avointa kaikille luonto- ja ympäristöasioista kiinnostuneille.

Suomen luonnonsuojeluliitto
Perustettu 27. toukokuuta 1938
Toimiala ympäristönsuojelu
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä n. 28 000[1]
Puheenjohtaja Hanna Halmeenpää
Aiheesta muualla
sll.fi

Luonnonsuojeluliiton suojelutyön arvoja ovat luonnon kunnioittaminen, ihmisen luontosuhteen säilyttäminen ja vahvistaminen sekä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaaliminen.[3]

Luonnonsuojeluliitto julkaisee Suomen Luonto -lehteä sekä jäsenlehtenä Luonnonsuojelija-lehteä. Jäsenlehti alkoi ilmestyä vuonna 1975 nimellä Luonnonsuojeluväki. Suomen ainoa energian ympäristömerkki Ekoenergia on Luonnonsuojeluliiton hallinnoima.

Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa keskustoimistossa ja maakunnissa työskentelee yhteensä noin 60 henkeä. Liitto on jaettu 15 luonnonsuojelupiiriin, joissa työskentelee joko aluepäällikkö tai aluesihteeri. Paikallisyhdistyksiä on noin 165.[4] Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö, joka keskittyy lasten ja nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajaksi valittiin 26. helmikuuta 2022 Tapani Veistola.[5] Hallituksen puheenjohtajana toimii Hanna Halmeenpää.[6]

Historia

Luonnonsuojeluliiton edeltäjä, Suomen luonnonsuojeluyhdistys, perustettiin 27. toukokuuta 1938 Helsingin Säätytalossa. Aluksi se oli melko pienen piirin tieteellinen seura. 1960-luvulla yhdistys ”vallattiin” siten, että lukuisat uudet jäsenet muuttivat liiton toimintaperiaatteita. Tällöin siitä tuli ”koko kansan” järjestö, johon alkoi kuulua yhä enemmän myös muita kuin tieteilijöitä ja tutkijoita. Vuonna 1969 Suomen luonnonsuojeluyhdistys liittyi yhteen useiden pienempien luonnonsuojelujärjestöjen kanssa niin, että liitolle alkoi kehittyä nykyinen piirien ja paikallisyhdistysten kolmiportainen rakenne. Uuden järjestön nimeksi tuli Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vuonna 2008 Luonnonsuojeluliitto vietti 70-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin Suomen ympäristöliikkeen vaiheita käsittelevä historiikki, Laulujoutsenen perintö, jonka aiheina olivat luonnonsuojelutyön historia, voitot ja haasteet.

Toiminta

Luonnonsuojeluliiton työn tavoitteena on ihmisen terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Liitto toimii sen puolesta edistämällä maaperän, ilman ja vesien suojelua sekä vaalimalla maisemallisia ja rakennetun ympäristön arvoja. Energia- ja ilmastokysymykset liittyvät tiiviisti kaikkeen Luonnonsuojeluliiton suojelutyöhön.[3]

Suomen luonnonsuojeluliitto lisää toiminnallaan ymmärrystä siitä, että luonnon keskeisten elementtien ja toimintojen suojelu on välttämätöntä ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisen suojelua. Tarjoamalla ihmisille luonnon kokemiseen liittyviä elämyksiä heille annetaan aineksia muodostaa oma käsityksensä siitä, millainen on hyvä ympäristö.

Vapaaehtoisten ja palkattujen työ muodostaa perustan Suomen luonnonsuojeluliiton tulokselliselle toiminnalle. Käytännön suojelutyötä tekevät tuhannet vapaaehtoiset niin paikallisissa luonnonsuojeluyhdistyksissä kuin alueellisissa piireissä. Liitto ja keskustoimiston henkilökunta keskittyvät valtakunnallisen luonnon- ja ympäristönsuojelutyön edistämiseen mm. organisoimalla valtakunnallisia kampanjoita sekä vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon.

Liitto pyrkii selvittämään paikallisen väen tarpeet ja ottamaan huomioon, sillä paikallisten tuki on usein havaittu erityisen arvokkaaksi toiminnassa. Usein luonnonsuojelijat ja paikalliset huomaavat, että heillä on enemmän yhteisiä tavoitteita kuin ristiriitoja. Tämä on toisinaan edellyttänyt joustamista luonnonsuojelijoiden puolelta, mutta paikallisen väen tuen ja myönteisen suhtautumisen luonnonsuojeluun on katsottu edistävän tehokkaasti myös luonnonsuojelun asiaa. Maaseudun elinkeinot (kuten metsästys, kalastus, poronhoito ja maanviljely) nähdään osaksi alkuperäistä perinteistä elämää, joka on arvokasta ja suojelun tarpeessa siinä missä koskematon luontokin. Luonnonsuojeluliitto ei vastusta metsästystä silloin kun se tapahtuu tiukasti säädellysti eläinten kantoja vaarantamatta, turhaa kärsimystä aiheuttamatta ja luontoa kunnioittaen.

Toimintansa tueksi järjestö järjestää ja osallistuu mielenilmauksiin, joilla saadaan mediassa näkyvyyttä ja antaa toimintaansa tukevia julkisia lausuntoja.

Ekoenergia

Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki myönnetään tietyin kriteerein uusiutuvista energianlähteistä tuotetulle sähkölle ja kaukolämmölle sekä energiapalveluille, jotka edistävät energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Merkin avulla edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja lisätään tietoutta energiantuotannon ympäristövaikutuksista.

Päätöksenteko Luonnonsuojeluliitossa

Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokouksessa valitaan mm. liittovaltuuston jäsenet sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat.

Liittokokouskauden välissä ylintä päätösvaltaa käyttää 24-jäseninen liittovaltuusto. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja mm. valitsee liittohallituksen jäsenet sekä vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja budjetin. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Riitta Lunti.[7] Valtuuston valitsema liittohallitus panee toimeen päätökset ja kokoontuu kerran kuukaudessa. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii Hanna Halmeenpää[6].

Talous

Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Vuonna 2019 toiminnan rahoitus muodostui hankerahoituksesta (30 %), viestinnästä (27 %), muusta varainhankinnasta (22 %), jäsenmaksuista (12 %), valtion yleisavustuksesta (6 %) sekä muista tuotoista (5 %). Liitto omistaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Ekokompassista tunnetun Suomen luonnonsuojeluliiton Kinos Oy:n, jotka tukevat liiton toimintaa. Sekä tulot että menot olivat noin 5,8 miljoonaa euroa. [8]

Katso myös

Lähteet
  1. Tietoa liitosta Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 2.6.2014.
  2. Kotus: Lyhenneluettelo 2015. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.4.2022.
  3. Toiminnan arvot ja tavoitteet Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 2.6.2014.
  4. Yhteisiä päätöksiä Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 16.9.2019.
  5. Luon­non­suo­je­lu­lii­ton uusi toiminnanjohtaja on monien ym­pä­ris­tö­kiis­to­jen konkari 26.2.2022. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 4.3.2022.
  6. Johto Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 22.3.2023.
  7. Liittovaltuusto Suomen Luonnonsuojeluliitto. Viitattu 22.3.2023.
  8. Suomen luonnonsuojeluliitto: Voittoa luonnolle. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 30.4.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.