Suomen lähetyskunnan audienssi 1808

Suomen lähetyskunnan audienssi järjestettiin 30. marraskuuta (jul. 18. marraskuuta) 1808 Pietarin keisarillisessa Anitškovin palatsissa keisari Aleksanteri I vastaanottona[1][2][3][4], jossa jäsenet seremoniallisessa aktissa, kumarsivat keisarille ja keisarilliselle valtikalle[5][6][4], suomalaisten vastatessa Suomen kansan kiitollisuudella siitä että keisari oli luvannut säilyttää maan uskonnon, vapauden, lait, privilegion ja muut oikeudet[3].

Aleksanteri I vastaanotto
30. marraskuuta 1808

Talvipalatsin keisarillinen vastaanottosali.

Vaakuna		 Venäjän keisarikunta, Pietari, Anitškovin palatsi
Sijainti
Valtio Venäjän keisarikunta
Edustus Suomen lähetyskunta,. Aateli: Carl Erik Mannerheim, Petter Silfverskiöld,. Papisto: Fredrik Le Bell, Ivar Wallenius,. Porvarit; Jean Gabriel Tjaeder, Eric Borgström, Jonas Carlstedt, Johan Linderth, Carl Hultman,. Talolliset: Bengt Laurikainen, Kustaa Cavén, Jahvetti Kaitala.
Kielet ruotsin kieli, ranskan kieli.
Kansat Ruotsi-Suomi.

Vastaanotossa läsnä olleet edustajat
Venäjän keisarillinen valtikka.

Suomalaisista lähetyskunnan jäsenistä[7][4] oli läsnä aatelissäädystä lähetyskunnan puheenjohtaja Carl Erik Mannerheim ja sotaneuvos Petter Silfverskiöld; pappissäädystä kirkkoherra Fredrik Le Bell ja kirkkoherra Ivar Wallenius; porvarissäädystä kauppias Jean Gabriel Tjaeder, raatimies Eric Borgström, pormestari Jonas Carlstedt, kauppias Johan Linderth ja kauppias Carl Hultman; sekä talonpoikaissäädystä[8] talollinen Bengt Laurikainen[9], lautamies Kustaa Cavén ja rälssitalonpoika Jahvetti Kaitala[8].

Ylimääräinen audienssi

Gustaf von Willebrandin yksityinen audienssi suoritettiin aikaisemmin 14. marraskuuta (jul. 2. marraskuuta 1808[1]. hänen esitettyä tarvetta palata takaisin Suomeen, tästä huolimatta hän lähti Pietarista vasta joulukuussa 2. joulukuuta (jul. 14. marraskuuta 1808[1].

Katso myös

Lähteet
  1. Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto (pdf) Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto Doria. sivulla. 147-157. 1915. Suomalaisen kirjall. seuran kirjapainon osakeyhtiö.. Viitattu 22.10.2022.
  2. Sakari Yrjö-Koskinen: 577 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) runeberg.org. 1874. Viitattu 22.10.2022. (ruotsiksi)
  3. 4.6.1937 Suomen vapaussota no 6, s. 74 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2022.
  4. Finska deputationen 1808–1809. Wikipedia, 20.10.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
  5. 245-246 (Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika) runeberg.org. Viitattu 22.10.2022.
  6. 4.6.1937 Uusi Suomi no 147, s. 16 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2022.
  7. Sakari Yrjö-Koskinen: 576 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) runeberg.org. 1874. Viitattu 22.10.2022. (ruotsiksi)
  8. 22.4.1939 Iisalmen Sanomat no 45, s. 12 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2022.
  9. Adobe Acrobat acrobat.adobe.com. Viitattu 22.10.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.