Suomen kielen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalue on suomenkielinen vähemmistökielialue Ruotsissa. Hallintoalueeseen kuuluvien kuntien asukkailla on oikeus saada suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa kokonaan tai oleellisilta osin sekä asioida kunnan kanssa suomeksi. Hallintoalueeseen kuuluu 64 kuntaa, ja yli 61 prosenttia ruotsinsuomalaisista asuu hallintoalueella.[1]

Ruotsin kuntien viralliset vähemmistökielet.
  suomi
  suomi ja meänkieli
  saame
  suomi ja saame
  suomi, meänkieli ja saame

Historia

Hallintoalue perustettiin sen jälkeen, kun Ruotsi ratifioi Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimukset vuonna 1999. Suomen kielen hallintoalue perustettiin vuoden 2000 alussa ja siihen kuuluivat aluksi Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnat. Vuonna 2010 perustettiin myös meänkielen hallintoalue, johon samaiset kunnat liittyivät myös.[2]

Ruotsissa uudistettiin kielilakia 1. heinäkuuta 2009, jossa määritettiin, että Ruotsissa on yksi yhteinen kieli, ruotsi. Tämän lisäksi määritettiin viisi virallista vähemmistökieltä, jotka ovat suomi, saame, meänkieli, romani ja jiddiš, joita tulee suojella ja tukea. Laki astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Heti tämän jälkeen suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin, kun siihen liitettiin 18 Mälarinlaakson kuntaa mukana muun muassa Tukholma, Södertälje ja Eskilstuna. Myöhemmin toukokuussa liittyivät Surahammar, Västerås ja Borås. Vuoden 2011 helmikuussa alueeseen liittyivät Göteborgin, Hoforsin, Kainuun, Skinnskattebergin, Sundbergin ja Uumajan kunnat.

Hallintoalueen kunnat

Kunnat on järjestetty alueeseen liittymisvuoden mukaan.

Vuonna 2000 liittyneet

Vuonna 2010 liittyneet

Vuonna 2011 liittyneet

Vuonna 2012 liittyneet

Vuonna 2013 liittyneet

Vuonna 2014 liittyneet

Vuonna 2015 liittyneet

Vuonna 2018 liittyneet

Lähteet

Viitteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.