Suomen katujengit

Katso myös: Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa#Jengiytyminen

Vielä vuonna 2014 Helsingin poliisin komisario Jari Taponen kertoi, että Suomessa ei ollut katujengejä. Kesällä 2014 Helsingissä oli tosin toiminut monikansallisia nuorisoporukoita, jotka olivat hakanneet lapsia ja nuoria, ja media oli kutsunut näitä katujengeiksi. Lokakuun 2014 lopussa poliisi ilmoitti, että se oli pystynyt ehkäisemään nuorisoporukoiden tekemiä rikoksia ja että niiden toiminta oli laantunut.[1][2]

Marraskuussa 2020 ulkomaalaistaustaisten nuorten raportoitiin liikkuneen Helsingissä ryöstelemässä väkivaltaisesti. Näissäkin porukka vaihteli tilanteen mukaan.[3][4]

Syyskuussa 2021 poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi, että Suomeen on syntymässä katujengejä, ja että viitteitä oli saatu alle kymmenestä tällaisesta ryhmästä. Katujengit koostuivat lähinnä nuorista miehistä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia.[5]

Lokakuussa 2021 Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari totesi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Vajaaseen kymmeneen jengiin kuuluu arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä, mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.[6]

Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi poliisin mukaan vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä, mutta mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.[7]

Yleisradio haastatteli alkuvuonna 2022 neljää katujengiläisten lähipiiriin kuuluvaa tai niiden liikkeitä seuraavaa nuorta. Haastateltujen mukaan Suomen katujengeissä on kyse ”Ruotsin meiningin larppaamisesta”, eli sen kopioimisesta ja siihen eläytymisestä. Ruotsissa surmattiin tuolloin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Surmissa oli usein kyse rikollisjengien välisistä alueriidoista tai yhteenotoista. Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria pyrkii luomaan niin sanottua biiffiä eli erimielisyyttä eri kaupunginosien välille. Mallia on otettu Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, jossa eri kaupunginosien katujengien ja räppäreiden välillä on raakaa väkivaltaa ja jopa tappoja sekä murhia. Yleisradion tietojen mukaan Kaivohuoneelle suunnitellussa joukkotappelussa oli kyse nimenomaan niin sanottujen blockien eli kaupunginosien jengien ja räppäreiden välisestä riidasta. Se alkoi alun perin sosiaalisessa mediassa ja ryöstäytyi käsistä vuoden 2021 loppusyksyllä. Poliisi havaitsi kuitenkin tilanteen vakavoitumisen syksyn kynnyksellä ja aloitti salaisen tiedonhankinnan rikosten ennaltaehkäisemiseksi.[7] Kun Helsingin käräjäoikeus oli antanut alkukesällä 2022 kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen niin sanotussa katujengijutussa, Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan, että ei ole sattumaa, että tuomituilla jengiläisillä on maahanmuuttajatausta ja että he ihannoivat väkivaltaista gangsta rap -kulttuuria, jossa eri jengit käyvät ikään kuin sotaa toisiaan vastaan.[8]

Vantaalla loppukesällä 2022 tapahtuneessa katujengien välisessä yhteenotossa loukkaantui vakavasti yksi katujengeihin liittyvä henkilö. Espoossa taas sivullisen ihmisen asuntoon lensi luoti, kun katujengeihin liittyvät henkilöt käyttivät asetta kerrostalon pihalla.[7] Lisäksi elokuussa Vantaalla tapahtui kaksi murhan yritystä, joista poliisi epäili kolmea parikymppistä miestä. Poliisin mukaan espoolaiseen L-City-katujengiin ja helsinkiläiseen numeroa 47 tunnuksenaan käyttävään Kurdish Mafia -jengiin liittyvät henkilöt ampuivat toisiaan kohti. Ammuskelu tapahtui Leinelässä. Todennäköisin syin murhan yrityksestä vangittiin 22-vuotias helsinkiläisjengin johtohahmo, räppäri Milan Jaff. Lisäksi vangittuina olivat 19-vuotias espoolaiseen L-City-jengiin liittyvä räppäri sekä 24-vuotias useista rikoksista aiemmin tuomittu espoolaisjengiin kytkeytyvä mies. Murhan yrityksestä epäillyllä L-City-jengin 24-vuotiaalla jäsenellä oli yhteyksiä Mantaqa-rikollisjengiin.[9]

Lokakuussa 2022 poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoi, että Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on yhteensä 200 jäsentä. Jengit toimivat pääosin Helsingin ja Turun seuduilla.[10] Pääkaupunkiseuduilla toimi kymmenen jengiä, joissa on sata keskeistä jäsentä.[11] Helsingin poliisin mukaan jengien kehitys oli Ruotsiin verrattuna Suomessa vasta alussa.[12]

Poliisin mukaan katujengit voivat olla ulkomailta Suomeen levittäytyneille rikollisryhmille otollista maaperää huumeiden katukaupan pyörittämiseen.[13]