Suomen kansantasavalta

Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta[1]) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio. Valtion toteuttamista varten Neuvostoliitto perusti Suomen Kansanhallituksen eli niin sanotun Terijoen hallituksen.

Suomen kansanvaltainen tasavalta
Demokratiska republiken Finland
1939–1940


Neuvostoliiton suunnitelma Suomen luovuttamista alueista Neuvostoliitolle on merkitty punaisella ja Suomen kansantasavaltaan liitettäväksi suunniteltu alue vihreällä.
Neuvostoliiton suunnitelma Suomen luovuttamista alueista Neuvostoliitolle on merkitty punaisella ja Suomen kansantasavaltaan liitettäväksi suunniteltu alue vihreällä.
Valtiomuoto kansantasavalta
Kansanhallituksen puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen
Historia
– perustettiin 1. joulukuuta 1939
– lakkautettiin 31. maaliskuuta 1940lähde?
Kielet suomi, ruotsi, venäjä, karjala
Edeltäjä  Suomi
Seuraaja  Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Neuvostoliitto solmi Andrei Ždanovin, Kliment Vorošilovin, Josif Stalinin ja Vjatšeslav Molotovin (kirjoittaa) johdolla perustamansa Suomen kansanhallituksen pääministerin O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen.

Moskovan radio ilmoitti, että kansantasavalta on perustettu 1. joulukuuta 1939 Terijoella. Suomalaiset kuitenkin vasta vetäytyivät sieltä tuona päivänä, eikä perustamispaikkaa siksi pidetä todennäköisenä.[2]

Kansantasavalta teki Moskovassa 2. joulukuuta Neuvostoliiton kanssa avunannon ja ystävyyden sopimuksen, jossa muun muassa sovittiin osan Neuvosto-Karjalasta liittämisestä kansantasavaltaan ja osan Karjalankannaksesta Neuvostoliittoon, Hangon niemimaan vuokraamisesta ja Suomenlahden ulkosaarien myymisestä Neuvostoliitolle.[3] Suomessa pelättiin, että hankkeen onnistuessa Suomen uusi kansantasavalta saisi valtiomuodon, joka ”muistuttaa jossain määrin” Mongolian kansantasavaltaa.[4]

Suomen kansantasavallan päämiehenä toimi Terijoen hallituksen puheenjohtaja ja ulkoasiainministeri Otto Wille Kuusinen 12. maaliskuuta 1940 asti.lähde? Pääosa Suomen rauhansopimuksella luovuttamista alueista yhdistettiin pian sen jälkeen Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Kuusinen nimitettiin kyseisen neuvostotasavallan presidentiksi ja Terijoen hallituksen entinen Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen pääministeriksi.

Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton temppu vieraannutti Suomen kommunistit Neuvostoliitosta, koska siltä puuttui kansan tuki.[5]

Katso myös

Lähteet
  • Jussila, Osmo: Terijoen hallitus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12686-1.
  • Clements, Jonathan: Mannerheim – presidentti, sotilas, vakooja. Suomentanut Kettunen, Jyri. Jyväskylä: Docendo, 2009. ISBN 978-951-0-35895-5.

Viitteet
  1. Suomen kansanhallituksen julistus Suomen kansanhallitus. 1.12.1939. Viitattu 30.11.2018.
  2. Jussila, Osmo, s. 20
  3. Molotov, V. & Kuusinen, O.: Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä Heninen.net. Viitattu 30.11.2018.
  4. Kuusisen tulee valloittaa Suomi. Helsingin Sanomat, 3.12.1939, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
  5. Clements, Jonathan, s. 240

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.