Suomen ja Unkarin suhteet
Suomen ja Unkarin suhteet ovat perinteisesti olleet ystävälliset. Suomen itsenäistyttyä maat solmivat diplomaattiset suhteet vuonna 1920. Unkari avasi lähetystön Suomessa vuonna 1928.[1]
Historia
Suomen ja Unkarin välinen erityissuhde juontaa juurensa 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen,[2] ja varsinkin 1920- ja 30-luvuilla kielisukulaisuuteen perustuva veljeskansa-ajatus oli vahva taustatekijä kahdenvälisten suhteiden kehittymisessä.[1]
Suomen historian käänneköhdista talvisota oli merkittävä Suomen ja Unkarin suhteiden kannalta. Unkarilainen vapaaehtoispataljoona matkusti Suomen avuksi, Unkarin hallitus lähetti Suomeen ammuksia ja sotatarvikkeita ja unkarilaiset järjestivät kansalaiskeräyksen Suomen Punaisen Ristin hyväksi.[1]
Maiden diplomaattiset suhteet katkesivat hetkellisesti syyskuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välisen aseleposopimuksen myötä. Suhteet solmittiin uudelleen lokakuussa 1949. Syksyllä 1956 monet suomalaiset avustivat Unkarin kansannousua: Suomessa järjestettiin verenluovutusta, kerättiin rahaa ja sidontatarvikkeita sekä julkaistiin runoja – ainoa Unkarin vuoden 1956 kansannoususta kertova ooppera on suomalaisen Einojuhani Rautavaaran teos.[1]
Kansannousun jälkeen, varsinkin 1960- ja 70-luvuilla, nousi vallitsevaksi käsitys, ettei Suomi ole Unkarille sellainen ”ikkuna länteen”, joka olisi vaaraksi Neuvostoliitolle. Täten Unkarin kommunistinen puolue sai luoda Suomeen selvästi tiiviimmät yhteydet kuin muihin länsimaihin. Suomen ja Unkarin välille tuli viisumivapaus vuonna 1970, ja Suomi oli pitkään ainoa länsimaa, johon unkarilaiset saivat matkustaa ilman viisumia.[1]
Katso myös
Lähteet
- Unkarin suurlähetystö Helsinki helsinki.mfa.gov.hu. Unkarin suurlähetystö. Viitattu 12.10.2022.
- Kahdenväliset suhteet - Suomi ulkomailla Unkari. Viitattu 12.10.2022.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen ja Unkarin suhteet Wikimedia Commonsissa