Suomen Fyysikkoseura

Suomen Fyysikkoseura – Finlands Fysikerförening r.y. on vuonna 1947 perustettu seura, joka pyrkii edistämään fysiikan tutkimusta ja sovellutuksia, fysiikan harrastamista ja kiinnostusta fysiikkaan. Seura järjestää tapahtumia, julkaisee kirjallisuutta fysiikan alalta, ja ylläpitää kontakteja ulkomaisiin ja kotimaisiin järjestöihin.[1] Seuran jäseneksi voivat hakea henkilöt, joilla on fyysikon koulutus tai pätevyys.

Seura järjestää vuosittain kansalliset Fysiikan päivät ja on mukana julkaisemassa fysiikan ja matematiikan aikakauslehteä nimeltä Arkhimedes. Lehden kaksi muuta julkaisijaa ovat Fysikersamfundet i Finland ja Suomen matemaattinen yhdistys. Keväällä 2007 Suomen Fyysikkoseurassa oli tuhat henkilöjäsentä, kaksi kunniajäsentä (Pekka Jauho ja Pertti Lipas), yksi kannatusjäsen (Teollisuuden voima Oy) ja kaksi yhteisöjäsentä (Suomen Fysiikanopiskelijat ry ja Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto (SMFL) ry)[2].

Vuonna 2007 Suomen fyysikkoseura järjesti Fysiikan päivät poikkeuksellisesti yhdessä Viron fyysikkoseuran kanssa 15.–17.3. Tallinnassa. Vuoden 2020 Fysiikan päivät peruttiin koronaviruspandemian takia, ja vuosina 2021 ja 2022 konferenssi järjestettiin virtuaalisesti.

Suomen Fyysikkoseuran järjestämät Fysiikan päivät 1948–2021[3][4]

#	Aika	Paikka	Seuran puheenjohtaja
1	24.–25.4.1948	Helsinki	Nils Fontell
2	3.–5.1.1958	Helsinki	Unto Korhonen
3	3.–5.1.1961	Turku	Pekka Jauho
4	2.–4.1.1964	Helsinki	Lennart Simons
5	29.–31.5.1967	Oulu	Olli Lounasmaa
6	18.–19.2.1972	Espoo	Erik Spring
7	15.–16.1973	Tampere	Gunnar Graeffe
8	7.–8.2.1974	Lammi	Pertti Lipas
9	14.–15.2.1975	Oulu	Pekka Tanskanen
10	13.–14.2.1976	Espoo	Mauri Luukkala
11	18.–19.2.1977	Kuopio	Lauri Patomäki
12	10.–11.2.1978	Turku	Jorma Routti
13	2.–3.2.1979	Jyväskylä	Vesa Ruuskanen
14	8.–9.2.1980	Porvoon mlk	Kari Eskola
15	6.–7.2.1981	Turku	Matti Krusius
16	12.–13.2.1982	Espoo	Toivo Katila
17	11.–12.2.1983	Joensuu	Rauno Hämäläinen
18	3.–4.2.1984	Hämeenlinna	Hannu Miettinen
19	8.–9.2.1985	Oulu	Rauno Anttila
20	6.–8.2.1986	Tampere	Pekka Hautojärvi
21	5.–7.2.1987	Maarianhamina	Pekka Hautojärvi
22	24.–26.3.1988	Jyväskylä	Juhani Keinonen
23	30.3.–1.4.1989	Porvoon mlk	Juhani Keinonen
24	29.–31.3.1990	Tampere	Risto M. Nieminen
25	21.–23.3.1991	Oulu	Risto M. Nieminen
26	19.–21.3.1992	Lahti	Kimmo Kaski
27	18.–20.3.1993	Turku	Kimmo Kaski
28	17.–19.3.1994	Järvenpää	Paul Hoyer
29	16.–18.3.1995	Jyväskylä	Paul Hoyer
30	21.–23.3.1996	Espoo	Mikko Paalanen
31	13.–15.3.1997	Helsinki	Mikko Paalanen
32	19.–21.3.1998	Tampere	Dan-Olof Riska
33	4.–6.3.1999	Turku	Dan-Olof Riska
34	9.–11.3.2000	Espoo	Matti Manninen
35	22.–24.3.2001	Jyväskylä	Matti Manninen
36	14.–16.3.2002	Joensuu	Olli Ikkala
37	20.–22.3.2003	Helsinki	Olli Ikkala
38	18.–20.3.2004	Oulu	Tapio Rantala
39	17.–19.3.2005	Espoo	Tapio Rantala
40	9.–11.3.2006	Tampere	Keijo Hämäläinen
41	15.–17.3.2007	Tallinna	Keijo Hämäläinen
42	27.–29.3.2008	Turku	Kalle-Antti Suominen
43	12.–14.3.2009	Espoo	Kalle-Antti Suominen
44	11.–13.3.2010	Jyväskylä	Jukka Pekola
45	29.–31.3.2011	Helsinki	Jukka Pekola
46	13.–15.3.2012	Joensuu	Ritva Serimaa
47	14.–16.3.2013	Espoo	Ritva Serimaa
48	11.–13.3.2014	Tampere	Markus Ahlskog
49	17.–19.3.2015	Helsinki	Markus Ahlskog
50	29.–31.3.2016	Oulu	Jyrki Saarinen
51	22.–24.3.2017	Helsinki	Jyrki Saarinen
52	21.–23.3.2018	Turku	Rami Vainio
53	5.–7.3.2019	Helsinki	Rami Vainio
54	17.–19.3.2020	Kuopio (peruttu)	Emilia Kilpua
55	24.–26.3.2021	Jyväskylä (virtuaalinen)	Emilia Kilpua
56	2.–4.3.2022	Espoo (virtuaalinen)	Anu Kankainen

Nuoren fyysikon palkinto

Suomen fyysikkoseura on palkinnut nuoria fyysikoita vuodesta 2015 lähtien. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään poikkeuksellisen laadukkaasta pro gradu- tai diplomityöstä fysikaalisten tieteiden aloilla. Vuosina 2015-2020 palkinnon nimi oli Nuoren fyysikon palkinto, ja vuodesta 2021 eteenpäin Fyysikkoseuran lopputyöpalkinto.[5].


Vuosi	Saaja(t)	Pro gradu- tai diplomityön otsikko
2015	Ari-Pekka Honkanen (Helsingin yliopisto)	Pallotaivutettujen kideanalysaattorien röntgendiffraktio-ominaisuudet
2016	Erkka Lumme (Helsingin yliopisto) Matias Säppi (Helsingin yliopisto)	Determination of the solar photospheric electric field for modelling of the coronal magnetic field and CMEs Aspects of Quantum Chromodynamics at Finite Density
2017	Risto Ojajärvi (Jyväskylän yliopisto)	Electron-phonon interaction in flat-band superconductivity
2018	Lauri Niemi (Helsingin yliopisto) Olli Ahlstedt (Tampereen yliopisto)	Dimensional reduction in the study of the electroweak phase transition Elektronirakenteen tiheysfunktionaaliteoriaan perustuvat simulaatiot vedyn adsorptiolle Pt-Ni nanoklustereiden pinnoilla
2019	Markus Hiekkamäki (Tampereen yliopisto) Mathias Fontell (Aalto-yliopisto)	Unitary transformations of spatial modes for quantum experiments Numerical Ray Tracing of Medium and High Frequency Radio Waves in the Terrestrial Ionosphere
2020	Sonja Kujanpää (Jyväskylän yliopisto)	Determination of the magnetic octupole moment of 173-Yb and a design towards laser-double resonance methods in an MR-ToF device
2021	Kaapo Seppänen (Helsingin yliopisto)	HTL Self-energies in Hot and Dense QCD

Lähteet

Arkhimedes 4 (2006) ISSN 0004-1920.
Suomen fyysikkoseuran kotisivut

Viitteet

Tietoa fyysikkoseura.fi. Viitattu 30.3.2022.
Suomen fyysikkoseuran kotisivut, luettu 4.3.2007
Fysiikan päivät 1948–2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen fyysikkoseuran kotisivut
Fysiikan päivät Espoossa 2009
Nuoren fyysikon palkinto fyysikkoseura.fi. Viitattu 4.7.2020.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Tietoa fyysikkoseura.fi. Viitattu 30.3.2022.

[2] Suomen fyysikkoseuran kotisivut, luettu 4.3.2007

[3] Fysiikan päivät 1948–2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen fyysikkoseuran kotisivut

[4] Fysiikan päivät Espoossa 2009

[5] Nuoren fyysikon palkinto fyysikkoseura.fi. Viitattu 4.7.2020.