Suomen estetiikan seura

Suomen estetiikan seura ry (SES) on 2. maaliskuuta 1972 perustettu suomalainen järjestö[1], joka toimii filosofisen ja soveltavan estetiikan tutkijoiden, opiskelijoiden ja alan harrastajien yhteistyöfoorumina. Sen tavoitteena on toiminnallaan edistää estetiikan tutkimusta, luoda taiteiden ja tieteiden välisiä kontakteja ja herättää keskustelua esteettisistä arvoista. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan sekä estetiikan alan kansainvälisen kattojärjestön International Association of Aestheticsin (IAA) jäsen. SES:n jäsenyys on avoin kaikille alasta kiinnostuneille.

Suomen estetiikan seura – Finlands förening för estetik – Finnish Society for Aesthetics
Perustettu 1972
Tyyppi tiedeseura
Päämaja Helsinki
Jäsenet n. 100
Viralliset kielet suomi, ruotsi, englanti
Puheenjohtaja Harri Mäcklin 2022–
Aiheesta muualla
Sivusto

Perustaminen

Seura perustettiin 2. maaliskuuta 1972 Helsingissä. Perustamiskokoukseen osallistuivat Yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan professori Irma Rantavaara, -josta tuli seuran ensimmäinen puheenjohtaja- apulaisprofessori Aarne Kinnunen, Päivi Huuhtanen, Markku Envall ja Yrjö Sepänmaa. Seuran ensimmäiseen hallitukseen kuului edellä mainittujen lisäksi professori Johan Wrede. Sen lisäksi seuran varhaisiin aktiiveihin kuuluivat mm. Ossi Naukkarinen, Tom Simons, Jouko Mykkänen, Martti Honkanen sekä Marco Mäkinen. Siinä missä tavallisesti tieteelliset seurat kokoavat yhteen jo olemassa olevia alan tutkijoita, Suomen estetiikan seuran tarkoituksena oli luoda tiedeyhteisö yhdistämällä yksin toimineet estetiikan harrastajat. [2]

Toiminta

Suomen Estetiikan Seura toimi vuosina 1996–2013 osana Synteesi-lehden julkaisijakuntaa yhdessä Suomen Semiotiikan Seuran ja Suomen Taidekasvatuksen Tutkimusseuran kanssa. Viime vuosina seura on tehnyt yhteistyötä mm. Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin sekä Nuoren Voiman Liiton kanssa.

Palkinnot

SES jakaa vuosittain Vuoden esteettinen teko -palkinnon. Sen lisäksi seura jakaa Yrjö Hirn -palkintoa ansioituneesta tutkimuksesta estetiikan alalla, Globaali vuoden esteettinen teko -palkintoa (vuodesta 2015 lähtien) sekä Vuoden estetiikan alan artikkeli -palkintoa.

Vuoden esteettinen teko -palkinnon saajat

  • 1997: Jali Wahlsten Suomen Lontoon-instituutin kulttuurisihteeri
  • 1998: Helsingin kaupungin projektityöryhmä: arkkitehti Aki Davidsson, kehittämispäällikkö Harri Kauppinen, taiteilija Henri Pulla
  • 1999: Mäntän kuvataideviikot ja kuvataideviikkojen edustaja toiminnanjohtaja Sampo Linkoneva
  • 2000: Teatteri Avoimet Ovet ja sen taiteellinen johtaja Liisi Tandefelt
  • 2001: Metsähallitus ja sen korpisoiden ennallistamisohjelma
  • 2002: Helsingin Sanomien kaupunkisivut ja toimittaja Antti Manninen: Puretut talot -kirjoitussarja
  • 2003: Arkkitehti ja pilapiirtäjä Kari Kuosma ja pilapiirroskokoelma “Arkkitehtuuri – mitä se on?”
  • 2004: Vammalan seurakunnan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kunnostajat
  • 2005: Arkkitehti ja ympäristötaiteilija Stuart Wrede: Kesämonumentti
  • 2006: Sata suomalaista äänimaisemaa -hanke ja Suomen Akustisen Ekologian Seura
  • 2007: Mimosa Palelle teoksesta Mobile Female Monument
  • 2008: Ympäristöjärjestö Dodo ry
  • 2009: Arkeoastronominen projekti
  • 2010: Lens Politica ry
  • 2011: Esitystaiteilija Meiju Niskala
  • 2012: Harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen
  • 2013: Taiteilija Viva Granlund
  • 2014: Koreografi Sonya Lindfors
  • 2015: Kaupunkiaktivisti Timo Santala ja Minäkin olen Lenni -tapahtuma
  • 2016: Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesteri
  • 2017: Kontula Electronic -festivaali[3]
  • 2018: Amos Rex -rakennushankkeen pääsuunnittelija Asmo Jaaksi
  • 2019: Rakennustaiteen Seura ry Itäkeskuksen kauppakeskuksen vanhan osan suojelemisesta
  • 2020: Valokuva- ja videotaiteilija Marja Helander
  • 2021: Metsähallitus, kansallispuistojen hoito

Yrjö Hirn -palkinnon saajat

Globaali vuoden esteettinen teko -palkinnon saajat

  • 2015: The Association of Art Museum Directors -järjestö ”Protocols for Safe Havens for Works of Cultural Significance from Countries in Crisis” -protokollasta
  • 2017: The Billion Tree Tsunami Afforestation -projekti
  • 2018: (jaettu alkuvuonna 2019) Wienin taidehistoriallisen museon Brueghel -retrospektiivinäyttely
  • 2019: Maailman terveysjärjestön Euroopan osasto sekä International Association of Art (IAA) -järjestön Euroopan osasto
  • 2020: Black Lives Matter -liike
  • 2021: Architects! Climate Action Network -verkoston Climate Curriculum -kampanja

Vuoden estetiikan alan artikkeli -palkinnon saajat

  • 2015: Eileen John artikkelista ”Meals, Art, and Artistic Value" ” (Estetika, 51(2), 2014)
  • 2017: Kevin Melchionne artikkelista "Aesthetic Choice" (British Journal of Aesthetics (BJA 57 (3), pp. 283–298)
  • 2018–2019: Mark Windsor artikkelista “What is the Uncanny?” (British Journal of Aesthetics (59/1, s. 51–65), 2018)
  • 2020: Maria Puig de la Bellacasa artikkelista "Re-animating soils: Transforming human–soil affections through science, culture and community" (The Sociological Review Monographs (67/2, s. 391–407), 2019)
  • 2021: Marguerite La Caze artikkelista "Becoming a Victim: A Dry White Season" (Philosophy Today 65, no. 4 (2021), s. 899–916)

Puheenjohtajat

Seuran puheenjohtajia ovat olleet:

Lähteet
  1. http://www.estetiikka.fi
  2. Sepänmaa, Yrjö: Suomen Estetiikan Seura 25 vuotta: Neljännesvuosisata esteettisen kulttuurin hyväksi. Synteesi, maaliskuu 1998, s. 3-18.
  3. https://www.kontulaelectronic.com/register (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://www.estetiikka.fi/toiminta/yrjoe-hirn-palkinto (Arkistoitu – Internet Archive)


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.