Suomen Valkonauhaliitto

Suomen Valkonauhaliitto (ruots. Förbundet Vita Bandet i Finland) on vuonna 1905 perustettu valtakunnallinen ehkäisevää päihdetyötä tekevä naisjärjestö. Toiminnan perustana on kristillinen arvopohja. Järjestön työ tukee yksilöitä ja perheitä terveeseen ja tasapainoiseen elämään sekä vahvistaa yhteiskunnan tasolla kansalaisia toimimaan päihteettömyyden puolesta. Toiminta kohdistuu koko väestöön, sekä naisiin että miehiin.

Valkonauhaliike on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1870-luvulla ja se tuli Suomeen 1896, jolloin perustettiin ensimmäinen valkonauhayhdistys Turkuun. Alkuaikojen vaikuttajia olivat muun muassa suomalaiset naisasianaiset Aleksandra Gripenberg, Alli Trygg-Helenius ja liiton ensimmäinen matkasihteeri Maria Stenroth, joka tunnetaan myös kirjailijanimellä Marja Salmela. Suomen Valkonauhaliitto perusti eri puolille maata turvakoteja ja yömajoja naisille, lastenkoteja, tyttö- ja poikakoteja ja aloitti nuorisokerhotoiminnan. Liiton aloitteesta Suomeen saatiin ensimmäiset naispoliisit. Järjestön lehti, Valkonauha, on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1909.[1]

Suomen Valkonauhaliiton johtavissa tehtävissä on vuosikymmenten kuluessa ollut useita suomalaisia naisvaikuttajia, joista esimerkkinä voi mainita kirkkotekstiilitaiteilija Hanna Loimarannan ja ensimmäisenä Suomessa naiselle myönnetyn kanslianeuvoksen arvonimen saanut Hanna Lönnrot. Suomen Valkonauhaliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.

Suomen Valkonauhaliiton keskeisimpiä toimintamuotoja 2020-luvulla ovat perhetyö, yksilötapaamiset ongelmia kohdanneiden kanssa, hoidollinen ryhmätoiminta ja Opiskelijakoti Helsingin Kruununhaassa. Liiton toinen helsinkiläinen paikallisyhdistys, Suur-Helsingin Valkonauha ry, ylläpitää Liisankotia Katajanokalla ja Länsi-Pakilassa.[2] Liitto järjestää yhdessä paikallisyhdistysten kanssa myös seminaaritoimintaa. Liitto tekee myös kohderyhmänsä elämäntilanteiden parantamistoimintaa. Vuonna 2022 on käynnissä STEAn rahoittama AURORA-hanke Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) alueella.[3] Liitolla on paikallisyhdistyksiä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa ja Tampereella.