Suomen Tukholman-suurlähetystö

Suomen Tukholman-suurlähetystö edustaa Suomea Ruotsissa. Kyseessä on Suomen vanhin suurlähetystö.

Suomen Tukholman-suurlähetystön rakennus eli nk. Finska borgen.

Historiaa

Suomi asetti Tukholmaan vuonna 1917 kauppa-asiamiehen, joka edusti kaikkia Skandinavian maita. Hänen toimistonsa sijaitsi Östermalmilla. Näissä tiloissa avattiin 12. joulukuuta 1917 epävirallinen "Suomen asiain neuvottelukunta Tukholmassa". Asiainhoitajana toimi tällöin Alexis Gripenberg. Lähetystö toimi vuoden 1918 sodan etappitukikohtana perustettaessa Vaasan senaatin edustustoja.

Posti-, kuriiri- ja passiliikenteen määrällä mitaten Tukholman lähetystö oli Suomen vilkkain. Passitoimisto sijaitsi aluksi tilojen ahtauden vuoksi eri tiloissa muun lähetystön kanssa, mutta nämä yhdistettiin elokuun alussa vuonna 1919. Vuonna 1933–1934 oli niin sanottu Snellman-selkkaus, jolloin Suomen suurlähettiläästä julkaistiin herjauskirjoitus ruotsalaisessa äärioikeistolaisessa lehdessä. Resurssipula oli arkipäivää 1920–1930-luvuilla.

Toisen maailmansodan aikaan Tukholman lähetystön merkitys oli keskeinen. Se toimi etappiyhteytenä ja sillä oli lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia velvollisuuksia. Eniten panostettiin tiedotustoimintaan sekä huoltotilanteen kannalta tärkeisiin maksu- ja kauppakysymyksiin. Vuonna 1942 lähetystö osti oman kiinteistön. Rakennus vihittiin käyttöön itsenäisyyspäivänä vuonna 1942. Toisen maailmansodan jälkeen lähetystön merkitys pieneni suorien viranomaiskontaktien lisääntymisen myötä. Lähetystön henkilömäärä pieneni sotavuosista.[1]

Lähetystörakennus

Suomen suurlähetystö toimi aiemmin vuokratiloissa; omien tilojen rakentamisesta päätettiin elokuussa 1992. Tontti sijaitsi Gärdetin kaupunginosan diplomaattialueella ja toimi aiemmin Ruotsin radion ja television pysäköintialueena. Rakennustyöt aloitettiin 20. maaliskuuta 2000 ja tiloihin muutettiin syyskuun alussa vuonna 2001.[2] Talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Gullichsen Vormala Arkkitehdit.[3]

Suurlähettilään virka-asunto

Suurlähettilään virka-asunto sijaitsee Norrmalmin kaupunginosassa Västra Trädgårdsgatanin ja Kocksgrändin kulmassa. Rakennus on kolmikerroksinen ja valmistunut vuosina 1772–1774. Rakennus on alun perin kuulunut De Geerin suvulle, joilta Suomen valtio osti rakennuksen vuonna 1941.[4] Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jean Eric Rehn. Se oli alkujaan lisärakennus viereisellä tontilla sijainneeseen taloon. Tämä alkuperäinen 1600-luvulla rakennettu De Geerin palatsi purettiin 1920-luvulla Ivar Kreugerin pääkonttorin eli niin sanotun Tulitikkupalatsin (Tändstickspalatset) tieltä. Arkkitehti Ragnar Hjorth suunnitteli jäljelle jääneen talon muutostyöt Suomen lähettilään virka-asunnoksi 1942.[5]

Suurlähettiläät
Edustaja[6] Vuodet Asema
Alexis Gripenberg 1918 va. asiainhoitaja
Alexis Gripenberg 1918–1919 lähettiläs
Werner Söderhjelm 1919–1928
Rafael Erich 1928–1936
Juho Kusti Paasikivi 1936–1939
Eljas Erkko 1939–1940
Jarl Axel Wasastjerna 1940–1943
G. A. Gripenberg 1943–1954
G. A. Gripenberg 1954–1956 suurlähettiläs
Päivö Tarjanne 1956–1961
Sakari Tuomioja 1961–1964
Eero A. Wuori 1964–1965 asiainhoitaja
Ralph Enckell 1965–1969 suurlähettiläs
Leo Tuominen 1969–1972
Max Jakobson 1972–1975
Jorma Vanamo 1975–1980
Verner Gustafsson 1980–1983
Björn-Olof Alholm 1983–1991
Matti Kahiluoto 1991–1996
Heikki Talvitie 1996–2002
Pertti Torstila 2002–2006
Alec Aalto 2006–2010
Markus Lyra 2010–2011
Harry Helenius 2011–2014
Jarmo Viinanen 2014–2016
Mikael Antell 2016–2017 asiainhoitaja
Matti Anttonen 2017–2018 suurlähettiläs
Liisa Talonpoika 2018–2021
Maimo Henriksson 2021–[7]

Lähteet
  1. Historia - Suomen suurlähetystö, Tukholma Ulkoministeriö. Viitattu 19.11.2012.
  2. Lähetystörakennus - Suomen suurlähetystö, Tukholma 7.10.2009. Ulkoministeriö. Viitattu 30.11.2012.
  3. Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 195. Norstedts, Tukholma 2012.
  4. Suurlähettilään virka-asunto - Suomen suurlähetystö, Tukholma 7.10.2009. Ulkoministeriö. Viitattu 30.11.2012.
  5. Bedoire 2012, s. 78.
  6. Suomen suurlähetystö Tukholma Historia Suomen suurlähetystö, Tukholma. Suomen ulkoasiainministeriö. Viitattu 30.12.2012.
  7. Maimo Henrikssonista Suomen uusi suurlähettiläs Tukholmaan SVT Nyheter Uutiset. 2.2.2021. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.