Teosofinen Seura

Teosofinen Seura, entinen Suomen Teosofinen Seura, on Helsingissä päämajaansa pitävä teosofinen yhdistys. Seura kuuluu osastona Kansainväliseen Teosofiseen Seuraan, jonka kotipaikka on Adyar (ent. Madras), (nyk.) Chennaissa, Intiassa, sekä 1903 perustettuun Teosofisen Seuran Euroopan Liittoon (EFTS).

Historiaa

Teosofisen Seuran Suomalaisen Osaston perustamiskirja allekirjoitettiin Tukholmassa 21. lokakuuta 1907 ja sen viralliset vihkiäiset pidettiin 17. marraskuuta 1907. Kaksi vuotta myöhemmin seuran nimi muutettiin Suomen Teosofiseksi Seuraksi.

Etenkin 1900-luvun alkupuolella teosofian vaikutus oli huomattava verrattuna sen jäsenmäärään. Siitä saivat vaikutteita monet taiteilijat ja sivistyneistön jäsenet[1].lähde tarkemmin?

Seuran ensimmäisenä ylisihteerinä toimi kirjailija Pekka Ervast vuosina 1907-1917 sekä 1918-1919. Hänen kausiensa välillä ylisihteereinä toimivat vuonna 1917 tohtori Wilho Angervo ja vuonna 1918 Väinö H. Valvanne. Ervastin jälkeen ylisihteerinä toimi tohtori John Sonck, ja myöhemmin vuosina 1931-1949 arkkitehti Armas Rankka.

Vuonna 1933 Suomen Teosofinen Seura joutui vararikkoon ja menetti kaiken omaisuutensa. Samana päivänä kun vararikkoilmoitus lähti, päätettiin kuitenkin perustaa uusi seura, Teosofinen Seura. Tämä seura rekisteröitiin Adyarissa 11. marraskuuta 1933, ja kaikki vanhan seuran looshit ja jäsenet saivat liittyä siihen ilman eri anomusta.

Teosofinen Seura täytti vuonna 2007 sata vuotta, ja tämän johdosta Suomen osaston 100-vuotisjuhla ja 35. Teosofisen Seuran Euroopan kongressi järjestettiin 14-18.7. Helsingissä. Kongressin järjesti Teosofisen Seuran Euroopan Liitto.

Ylisihteerit

Seuran ylisihteereinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:[2]

  • Sylvi Horstio 1959–68
  • Atte Pohjanmaa 1968–71
  • Sirkka Kivilinna 1971–83
  • Kyllikki Vuorinen 1983–89
  • Kirsti Elo 1989–98
  • Yrjo Kumila 1998–2004
  • Kalevi Dunder 2004–07
  • Marja Artamaa 2007–2015
  • Mirva Jaatinen 2015–2018
  • Janne Vuononvirta 2018–

Toiminta

Teosofisella Seuralla on kolme ohjelmakohtaa:

  1. Muodostaa ihmiskunnan yleisen veljeyden ydin huolimatta rodun, uskontunnustuksen, sukupuolen, yhteiskuntaluokan taikka ihonvärin eroavaisuudesta.
  2. Antaa virikkeitä vertailevan uskontotieteen, filosofian ja luonnontieteiden tutkimukseen.
  3. Tutkia luonnon selvittämättömiä lakeja ja ihmisen piileviä voimia.

Seuran tunnuslauseena on Totuus on uskontoja korkeampi, sanskritinkielellä Satyan nasti paro dharmah. Teosofinen Seura omistaa Helsingissä huoneiston, jossa sillä on toimisto, kirjasto, kokoushuoneet ja juhlasali. Seura jakaantuu looseihin joita on Suomessa 20:llä paikkakunnalla. Teosofisen Seuran jäsenmäärä 7.4.2007 oli 447. Alimmillaan jäsenmäärä oli 1960-luvulla. Jäsenet kuuluvat joko siviilirekisteriin tai evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viidennes kuuluu Vapaaseen Katoliseen Kirkkoon[1]lähde tarkemmin?.

Vuodesta 1920 lähtien seura on julkaissut kuudesti vuodessa ilmestyvää Teosofi lehteä. Teosofien kurssikeskuksena toimii Kreivilän kartano Matkussa.

Teosofiseen seuraan voi kuulua jäsenenä joko suoraan tai loosin kautta. Jäseneksi pyrkiminen tapahtuu jäsenhakemuksella, johon tarvitaan kahden jäsenen suositus.[3]

Osa toiminnasta toteutuu avoimissa loosheissa, mutta osa toiminnasta tapahtuu suljetuissa "esoteerissa kouluissa".[4]

Tunnettuja suomalaisia teosofeja

Katso myös

Lähteet
  • Kirsti Elo: Teosofisen Seuran historiasta. Feeniks, 1995, nro 4, s. 8–13.
  • Teosofi 3/2007

Viitteet



Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.