Suomen Rakuunarykmentti

Suomen Rakuunarykmentti oli Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan ratsuväen joukko-osasto, joka perustettiin 1889 Lappeenrantaan. Joukko-osasto lakkautettiin jo vuonna 1901 venäläistämistoimien yhteydessä.[1][2]

Rakuunarykmentin kasarmit rakennettiin nykyiselle Rakuunamäen alueelle, ja ne valmistuivat 1893. Rykmentin vahvuus oli 830 sotamiestä ja aliupseeria sekä 40 upseeria, ja se oli jaettu kuuteen eskadroonaan ja soittokuntaan. Rykmentillä oli lisäksi 800 hevosta. Asevelvollisten palvelusaika oli kolme vuotta. Opetus tapahtui suomeksi ja ruotsiksi, mutta komentokielenä oli venäjä. Rykmentin lipussa oli joukko-osaston perustajan keisari Aleksanteri III:n monogrammi ja lipun toisella puolella Venäjän kaksoiskotka. Komentajana toimi eversti Theodor Schauman. Lappeenrantaan oli sijoitettu rakuunarykmentin lisäksi myös venäläistä varusväkeä, ja leirikentälle kokoontui kesäisin reservin joukkoja harjoituksiin.[1]

Rakuunarykmentti lakkautettiin 1901 sen jälkeen, kun rykmentin upseeristo kieltäytyi ottamasta uusilta rakuunoilta valaa uuden venäläisen kaavan mukaan. Tyhjäksi jääneelle kasarmialueelle sijoitettiin venäläisistä ratsuväkiosastoista koostunut 55. Suomenmaalainen Rakuunarykmentti, jota komensi eversti Alexander Grigorkoff. 55. Suomenmaalainen Rakuunarykmentti lähti ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 Lappeenrannasta itärintaman taisteluihin eikä enää palannut kasarmilleen. Lappeenrantaan jäi kuitenkin muita venäläisiä joukkoja, ja Rakuunamäen kasarmialueelle rakennettiin maailmansodan vuosina yli 20 uutta rakennusta, joihin kuului uusia tiilikasarmeja ja vanhoja puisia hevostalleja korvanneita punatiilisiä talleja.[1]

Rakuunarykmentin lippu vietiin sen lakkauttamisen jälkeen Pietarin tykistöarsenaaliin, josta se siirrettiin myöhemmin Eremitaašiin.[1]