Suomen Palloliitto

Aiemmin Palloliiton jäseninä oli alueellisia piirejä, mutta vuoden 2020 alusta lähtien Palloliitto ja sen piirit yhdistyvät yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi.[6][7] 12 piiriä vastasivat jalkapallotoiminnasta omilla alueillaan.[8]

• Helsingin piiri: Piiri järjestää oman piirinsä 3.–7. divisioonia. Piirijohtaja on Jari Kurittu.
• Itä-Suomen piiri: Piirijohtajana toimii Pekka Ojala. Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia.
  • tunnettiin vuoteen 1994 nimellä Savon piiri, vuoden 1995 alussa piiriin liittyivät Joensuun piirin seurat.
• Kaakkois-Suomen piiri: Piirijohtaja on Veijo Vainikka. Piiri järjestää Kaakkois-Suomen Kolmosen sekä sitä alempia oman alueensa sarjatasoja.
  • aiemmin erilliset Saimaan piiri ja Kymenlaakson piiri, jotka yhdistyivät 1994
• Keski-Pohjanmaan piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Kari Mars.
• Keski-Suomen piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtajan tehtäviä hoitaa kehitysjohtaja Ali Kangas-Hynnilä
• Pohjois-Suomen piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Esa Saajanto.
• Satakunnan piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Janne Koivisto.
  • syntyi 1934, jolloin vuonna 1930 perustettu Häme-Satakunnan piiri jaettiin kahtia Satakunnan ja Hämeen piireiksi.
• Tampereen piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonat. Piirijohtaja on Jarmo Tuomiranta.
• Turun piiri: Piiri järjestää oman piirinsä 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Jouni Koivuniemi.
• Uudenmaan piiri: Piiri järjestää oman piirinsä 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Matti Räisänen.
• Vaasan piiri. Piirijohtajana toimii Jukka Rautakorpi.
• Ålands Fotbollförbund

Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan kilpailuun oikeuttava pelaajalisenssi ja vakuutusturva. Lisenssien yhteydessä on saatavilla myös vakuutusturva, mutta vähintään vastaavan tasoisen vakuutuksen voi halutessaan hankkia myös itse.[9]

• Ykkönen, Kakkonen, Kolmonen, Liigacup, Suomen Cup
• Kansallinen liiga, Naisten Suomen Cup

Lasten, nuorten, aikuisten sarjoissa pelaavien alle 21-vuotiaiden, JKKI- ja erotuomarien pelitoiminnassa käytössä on pelipassi. Lapsille ja nuorille vakuutusturva on pakollinen, aikuisten pelipassilla, joka on tarkoitettu korkeintaan 20-vuotiaille aikuisten kilpailusarjoissa pelaaville, se on pakollinen Veikkausliigasta Kakkoseen. Muissa aikuisten sarjoissa sekä JKKI- ja erotuomareiden pelitoiminnassa vakuutusturvan hankintaa suositellaan.[10]

Palloliitto järjestää valmentajakoulutusta D-, C-, B-, A- ja valiotasolla. Korkein suoritettava kurssi on Jalkapallovalmentajakoulu (JVK), jonka suorittaneilla on mahdollisuus saada valio- ja UEFAn pro-lisenssi.[11][12]

Palloliitto tukee sääntöjensä mukaisesti jalkapalloseuroja[5]. Tavoitteena on kehittää seuratoimintaa ja kouluttaa seuratyöntekijöitä ja näin edistää jalkapalloharrastusta Suomessa.

Palloliiton välineinä seuratoiminnan tukemisessa ovat[13]:

• Koulutusten ja seminaarien järjestäminen seuratoiminnassa mukana oleville
• Jalkapalloseuran perustamisen ja organisoinnin ohjeistukset
• Vapaaehtoistoimijoiden ja seurojen yhdistäminen

Omien oppaiden ja koulutusten lisäksi Palloliitto suosittelee jalkapalloseuroille uusia työvälineitä ja tukia:

• Lasten jalkapalloharrastuksen kustannustason nousua hillitsemään on kehitetty seuratoiminnan kehittämistuki, jonka hakemiseen Palloliitto on tehnyt seuratason ohjeistuksen[14].
• Joukkueiden johtajien työmäärää helpottamaan Palloliitto ja Nimenhuuto julkaisivat verkkotyökalun, jonka avulla joukkueet voivat hoitaa viestintää ja saada Palloliiton tiedotteita[15].

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi syys-joulukuussa liittohallituksen kutsusta[5]. Liittokokouksessa valitaan kolmen vuoden kausille liittohallituksen puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä Palloliiton puheenjohtaja sekä liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja, joista käytetään nimitystä Palloliiton varapuheenjohtaja. Liittovaltuuston varsinaisten jäsenien ja näiden henkilökohtaisten varajäsenien kausi on myös kolmivuotinen.[5]

Liittokokouksessa käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta sekä liittohallituksen esittämä seuraavan kolmivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelma. Liittokokouksen esityslistalla voi olla näiden lisäksi myös muita asioita, joita ei ole valmiiksi säännöissä määritelty liittokokouksen tehtäväksi.[5]

Liittovaltuuston muodostaa liittokokouksen valitsemat kolmekymmentä varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Liittovaltuusto pitää liittohallituksen kutsusta vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten keskuudessa tulee olla kummankin sukupuolen edustus, ja valtuuston jäseniksi voi valita vain alle 70-vuotiaita henkilöitä.[5].

Palloliiton toimisto sijaitsee etualan Sonera Stadiumilla ja maaottelut pelataan taustalla olevalla Helsingin olympiastadionilla.

Liiton asioita hoitaa liittohallitus, jonka muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsemat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä liittovaltuuston syyskokouksen valitsemat kahdeksan jäsentä. Liittohallituksen jäsenten keskuudessa tulee olla kummankin sukupuolen edustus, ja hallituksen jäseniksi voi valita vain alle 70-vuotiaita henkilöitä[5].

Liittohallituksen tehtäviin kuuluu asettaa Palloliiton toiminnan järjestämiseksi tarvittavat valiokunnat ja lautakunnat sekä hyväksyä niiden johtosäännöt[5].