Suomen Moskovan-suurlähetystö

Suomen Venäjän-suurlähetystö sijaitsee Venäjän pääkaupungissa Moskovassa. Nykyinen suurlähettiläs on Antti Helanterä. Hän astui virkaan 1. syyskuuta 2020.[1]

Suurlähetystön pääsisäänkäynti
Suurlähetystö on osoitteessa Kropotkinski pereulok 15-17

Lähetystössä on henkilökuntaa 34 (vuonna 2023).

Suurlähetystörakennus

Suurlähetystön nykyinen rakennus vihittiin käyttöön Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1938 ja on Suomen ensimmäinen nimenomaan diplomaattiseksi edustustoksi rakentama talo. Samalla se oli ensimmäinen Neuvostoliiton pääkaupunkiin Moskovaan rakennettu ulkovaltojen edustusto[2] ja on yksi harvoista funktionalismin tyylisuunnan rakennuksista Moskovassa toimien edelleen paljolti sellaisena kuin sen suunnittelija, arkkitehti Hilding Ekelund sen piirsi.

Talon suurta parveketta kutsutaan "Paasikiven komentosillaksi". Sisätiloissa koristeellisessa salissa ruokasalin ja ison salin välissä on kaksi Ilja Repinin maalausta ja kullatut 1900-luvun alun huonekalut. Huonekalut ovat tarinan mukaan peräisin Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisesta ministerivaltiosihteerin residenssistä. Isossa salissa on nykyaikainen kalustus ja ruokasalissa on alkuperäinen arkkitehti Elli Ruuthin suunnittelema kalustus.[2]

Talon valmistuttua henkilökunta asui lähetystöalueella. Talvisodan aikana rakennus oli tyhjillään ja Ruotsin valvonnassa, jatkosodan aikana siinä asui ruotsalaisia diplomaatteja ja sodan päätyttyä amerikkalainen diplomaatti George F. Kennan.[2]

Lähetystön pihalla oli viljelypalstoja sekä kanoja ja sikoja 1940-luvun loppupuolelta 1960-luvulle, jolloin henkilökunnalle alettiin vuokrata asuntoja muualta kaupungista.[2]

Suurlähetystön lisärakennuksen rakentaminen alkoi Neuvostoliiton hajoamisen myötä ja vihittiin käyttöönsä keväällä 1996.[2]

Edustustopäälliköt

Venäjä
edustaja[3]vuodetasema
Ahonen, AndersAnders Ahonen 1921 va. valtuutettu
Järnefelt (diplomaatti), EeroEero Järnefelt (diplomaatti) 1921, 1922 va. asiainhoitaja
Gyllenbögel, KarlKarl Gyllenbögel 1921–1922
Hackzell, AnttiAntti Hackzell 1922 lähettiläs
Venäjä osa Neuvostoliittoa 1922–1991
Talvitie, HeikkiHeikki Talvitie 1991–1992 suurlähettiläs
Mansala, ArtoArto Mansala 1993–1996
Lyra, MarkusMarkus Lyra 1996–2000
Nyberg, RenéRené Nyberg 2000–2004
Helenius, HarryHarry Helenius 2004–2008
Anttonen, MattiMatti Anttonen 2008–2012
Himanen, HannuHannu Himanen 2012–2016
Hautala, MikkoMikko Hautala 2016–2020
Helanterä, AnttiAntti Helanterä 2020 alkaen
Neuvostoliitto
(oli 1922–1991)
edustaja[3]vuodetasema
Hackzell, AnttiAntti Hackzell 1922–1927 lähettiläs
Artti, PontusPontus Artti 1927–1930
Yrjö-Koskinen, AarnoAarno Yrjö-Koskinen 1931–1939
Ei diplomaattisuhteita 1939–1940 talvisodan takia
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 1940–1941 lähettiläs
Ei diplomaattisuhteita 1941–1945 jatkosodan takia
Sundström, CayCay Sundström 1945–1953 lähettiläs
Gartz, ÅkeÅke Gartz 1953–1954
1954–1955 suurlähettiläs
Wuori, Eero A.Eero A. Wuori 1955–1963
Vanamo, JormaJorma Vanamo 1963–1967
Hallama, JaakkoJaakko Hallama 1967–1970, 1974–1982
Alholm, Björn-OlofBjörn-Olof Alholm 1970–1974
Karhilo, AarnoAarno Karhilo 1983–1988
Talvitie, HeikkiHeikki Talvitie 1988–1991

Katso myös

Lähteet
  1. Uudet suurlähettiläät Moskovaan, Washingtoniin, Geneveen, Lissaboniin ja Souliin sekä sivuakkreditointi Bangladeshiin Ulkoministeriön tiedotteet. Viitattu 26.11.2020.
  2. Jussi Niemeläinen, Suomen valkoinen talo. Helsingin Sanomat 1.12.2013 s. C 10–11
  3. Suomi ulkomailla, Venäjä, Suomi, Yh­teys­tie­dot, Suurlähetystö, Historia: Suomen edustustopäälliköt Moskovassa

    Kirjallisuutta
    • Jyrki Paloposki, Jussi Pekkarinen: Kolhoosi ja keidas. Moskovan suurlähetystörakennus 60 vuotta. Otava 1998. (Julkaistu venäjäksi 2005.)
    • Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä. Kolme kautta Moskovassa. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40966-4.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.