Suomen Luotto-osuuskunta

Osuuskunnan perustajina olivat Helsingin Aleksanterinkadun kauppiaat ja pankit, jotka halusivat tehdä maksamisesta sujuvampaa. Luottokunnan ensimmäinen maksukortti oli OK-kortti.[2]

Maksuvälinevalikoima laajeni voimakkaasti. 1970-luvulla markkinoille tuli yrityksille tarkoitettu Business Eurocard -kortti ja Lounasseteli. Luottokunta ja ravintolat perustivat Lounasseteli Oy:n vuonna 1974 ravintolaelinkeinon aloitteesta tukemaan niiden yritysten työpaikkaruokailun järjestämistä, joilla ei ollut omaa ruokalaa. Lounasseteli Oy sulautui vuonna 1989 Luottokuntaan. Visa-kortit liitettiin Luottokunnan tuotevalikoimaan 1980-luvun alussa. Vuonna 2009 Luottokunta toi markkinoille Virikesetelin, jolla voi maksaa liikunta- ja kulttuuripalveluja.[3]

Osuuskunnan jäsenyys oli pitkään vaatimuksena sille, että kauppa saattoi vastaanottaa Visa- ja MasterCard-korttimaksuja.[4] Luottokunnan pääomistajia ovat pankit ja kaupan keskusliikkeet. Niiden lisäksi Luottokunnalla on noin 20 000 jäsentä, joista hyvin monet pienyrityksiä.[5]

Vuoden 2012 huhtikuussa Luottokunta luovutti liiketoimintansa tytäryhtiölleen Eurocard Oy:lle, jonka nimeksi muutettiin samassa yhteydessä Luottokunta Oy. Osuuskunta vaihtoi uudeksi nimekseen Suomen Luotto-osuuskunta. [2] Samaan aikaan uutisoitiin Luottokunta Oy:n myynnistä huutokaupalla. Toimitusjohtaja Heikki Kapasen mukaan Luottokunta haki suurempaa volyymi- ja palvelukehityspohjaa.[6]

Elokuussa 2012 Luottokunta Oy:n koko osakekanta myytiin 170 milj. eurolla tanskalaiselle Nets Holding A/S:lle, jonka tytäryhtiö Nets Finland oli toiminut Suomessa vuodesta 1999.[7] Kauppaa toteutui lopullisesti 31. lokakuuta 2012 mennessä. Luottokunta Oy:n nimi muutettiin 14. tammikuuta 2013 Nets Oy:ksi.[2]

Suomen Luotto-osuuskunta on ilmoittanut suunnitelmakseen osuuskunnan varojen jakamisen jäsenille ja osuuskunnan purkamisen muutaman vuoden kuluessa.[2][8]

Osuuskunta arvioi joulukuussa 2012 yhden osuutensa arvoksi noin 3 400–4 000 euroa. Samoihin aikoihin uutisoitiin, että ”jobbarit” olivat pikavoittojen toivossa ostaneet osuuksia suorilla puhelinkaupoilla pilkkahintaan.[9] Osuuskunnalla oli tuolloin 67 400 osuutta. Suurimmat omistajat olivat pankkeja ja kaupan keskusliikkeitä: Nordean osuus oli 27 %, OP-Pohjolan 17 % ja Danske Bankin 9 %. Sekä Kesko että SOK omistivat kumpikin 6 % osuuksista.[10] Osuuskunnalla on lisäksi noin 20 000 jäsentä, jotka kukin omistavat vain yhden osuuden.[5]

Osuuskunta jakoi varojaan vuosina 2012–2017 osuuspääoman korkona 4 105 euroa/osuus.[11] Jäseniä osuuskunnalla oli vuoden 2016 lopussa vielä 19 931. Osuuskunta arvioi vuonna 2017 saavansa tuloja vielä vuosina 2019–2020.[12]

• Tala, Henrik: Käteisestä korttiin. Luottokunnan historia 1965–2012. Suomen Luotto-osuuskunta, 2015. ISBN 978-952-93-6488-6. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.1.2021).
• Luottokunnan toiminnanjohtaja Olavi Laineen haastattelu Yle 24.11.1966