Suomen Lääketieteen Säätiö

Suomen Lääketieteen Säätiö on vuonna 1960 perustettu, suomalaista lääketieteellistä tutkimustyötä ja koulutusta tukeva säätiö, jonka kotipaikka on Helsinki. [1] Säätiö jakaa apurahoja ja palkintoja lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille lääketieteelliseen tutkimukseen kaikille aloille. Säätiön erillisrahastoista apurahoja kohdistetaan lahjoittajien määrittelemiin tutkimuskohteisiin muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, farmasia, ihotaudit, psykiatria, kliininen laboratorioala, keuhkosairaudet, alkoholiriippuvuus ja kolmiulotteiseen kuvantamiseen kohdistuva tutkimus.[2] Säätiö jakaa vuosittain valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä Pohjola-yhtiön nimeä kantavan lääketieteen palkinnon tunnustuksena huomattavasta kansallisesta ja kansainvälisestä elämäntyöstä lääketieteen alalla. Säätiön keskeisimmät varojen lähteet ovat sijoitusomaisuuden tuoton lisäksi yksityishenkilöiden ja elinkeinoelämän tekemät lahjoitukset.

Suomen Lääketieteen Säätiö
Perustettu 1960
Kotipaikka Helsinki
Tarkoitus Tukee suomalaista lääketieteellistä tutkimustyötä
Johtaja Jouni Lounasmaa
Tase Sijoitusomaisuus 90 milj. euroa (31.12.2020)
Apurahat Vuosittain noin 2,3 milj. euroa
Jakoala Biolääketiede, farmasia, kansanterveys- ja ravitsemustiede, kliininen lääketiede
Hakuaika Toukokuu
Säätiön sivut
Säätiön perustaja ja merkittävä sidosryhmä on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Historia

1950-luvun lopulla Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ryhtyi pohtimaan, kuinka seuran rahastoja ja varainhankintaa lääketieteellisen tutkimuksen hyväksi voitaisiin hoitaa tehokkaammin.[3] Duodecim-seuran johtokunta päätti 20. lokakuuta 1960 perustaa Suomen Lääketieteen Säätiön ja luovuttaa sen peruspääomaksi osakkeita viiden miljoonan markan arvosta. Säätiön tueksi saatiin lisäksi johtaja Matti Vaskion 1. marraskuuta 1960 tekemä kymmenen miljoonan markan sekä 31. joulukuuta 1960 tekemä viidentoista miljoonan markan lahjoitus. Säätiön säännöt hyväksyttiin ja ensimmäinen hallintoneuvosto ja hallitus valittiin 19. marraskuuta 1960.[4] Säätiön säännöt päivitettiin uuden säätiölain mukaisiksi 1. lokakuuta 2016. Samalla säätiön hallintoneuvosto muuttui neuvottelukunnaksi.

Säätiön toiminta perustui aluksi pääosin vuosittain saatuihin lahjoituksiin. Vuodesta 1980 alkaen säätiön toiminta on perustunut omaisuuden tuottoon. T W Lilljan säätiö sulautui Suomen Lääketieteen Säätiöön 2018. Lilljan säätiön varoista muodostettiin rahasto, joka on suuruudeltaan lähes miljoona euroa.

Toiminta

Suomen Lääketieteen Säätiötä ohjaa ja valvoo säätiön hallitus, joka on tärkeimmissä asioissa säätiön päätösvaltaa käyttävä elin. Siihen kuuluu kuusi jäsentä, joista kolme on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin jäseniä.[5] Hallituksen jäsenet valitsee säätiön neuvottelukunta, johon kuuluu 12 jäsentä, joista kahdeksan on Duodecim-seuran jäseniä. Henkilövalinnat tehdään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita säätiön toimielimeen enintään kaksi kertaa peräkkäin.

Suomen Lääketieteen Säätiö on jakanut apurahoina ja palkintoina keskimäärin sijoitusomaisuutensa korko- ja osinkotuottoa vastaavan rahasumman, viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa 125 lääketieteen tutkijalle.[6] Säätiö myöntää neljän tyyppisiä apurahoja, joiden hakuaika on toukokuussa:

  • Eka-apurahoja tutkimustyötään aloittaville lääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille
  • Kannustusapurahoja nuorille väitöskirjaansa valmisteleville ja uraansa aloittaville lääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille rinnan Suomalaisen Lääkäriseuran Dudecimin kanssa
  • Tutkimusapurahoja 4, 8 tai 12 kuukauden mittaiseen päätoimiseen tutkimustyöhön lääketieteen opiskelijoille, lisensiaateille ja tohtoreille
  • Vuonna 2012 Suomen Lääketieteen Säätiö liittyi säätiöiden post-doc poolin jäseneksi ja se jakaa tohtorien ulkomaiseen työskentelyyn tarkoitetut apurahat yhteistyössä poolin kanssa.
  • Palaavan tutkijan apurahoja ulkomailla postdoc tutkimusjakson
  • Tutkimusryhmän perustajan apurahat (aiemmalta nimeltään Hankeapuraha) aiheeltaan ja laadultaan strategiseksi tärkeiksi valituille tutkimusalueille, nykyisin kliinisen lääketieteen tutkimukseen väitelleille erikoislääkäreille[7]

Vuonna 2021 Eka-apuraha oli suuruudeltaan 2 500 euroa, kannustusapuraha 5 000 euroa sekä tutkimusapurahat 9 000, 18 000 ja 27 000 euroa lääketieteen opiskelijoille ja 10 000, 20 000 ja 30 000 euroa lääketieteen tohtoreille. Kolmivuotiset tutkimusryhmän perustajan apurahat olivat suuruudeltaan 150 000 – 200 000 euroa.[6] Säätiö teetti vuonna 2016 pro gradu -työnä hankeapurahojen vaikuttavuusselvityksen. Selvitys osoittaa, että Lääketieteen Säätiön hankeapurahalla tehdyltä tutkimukselta on odotettavissa tieteellistä, koulutuksellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Vuosina 2008–2012 säätiö on lisäksi tukenut Suomen molekyylilääketieteen instituutin käynnistämistä vuosittain 100 000 euron apurahalla.[6] Vuosina 2018–2022 säätiö osallistui Suomen Akatemian Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmaan yhteensä 500 000 eurolla. Tieteellä terveyteen (TERVA) -akatemiaohjelma tavoittelee rohkeita uusia tutkimusavauksia merkittävistä sairauksista aiheutuvien terveysongelmien ratkaisemiseksi.

Rahastot
  • Kantarahasto
  • Alkoholitutkimusrahasto
  • Aino Eerolan rahasto
  • Roland, Marita ja Patricia Freundin rahasto
  • Sinikka ja Seppo Heikkilän rahasto
  • Kliinisen kemian tutkimussäätiön rahasto
  • T W Lilljan  säätiön rahasto
  • Lääketehdas Orionin tieteellinen tutkimusrahasto
  • Anna-Kaisa Nikalin rahasto
  • Aarno ja Jenny Piponiuksen rahasto
  • Paavo ja Veikko Pirilän rahasto
  • Planmeca-Planmed rahasto
  • Teemu Pohjanpellon rahasto
  • Tauno Putkosen rahasto
  • Eero Matti Ranisen rahasto
  • Aili Turusen rahasto
  • Maija ja Matti Vaskion rahasto
  • A. E. Vehmaksen rahasto
  • Winthrop-lääkeyhtymän tutkimusrahasto

Lähteet
  1. Lönnqvist J, Tulenheimo M, Mäkelä T: Suomen Lääketieteen Säätiö 50 vuotta. Duodecim, 2010, 126. vsk, nro 18, s. 2157-61. Helsinki: Artikkelin verkkoversio (PDF).
  2. Suomen Lääketieteen Säätiö [Apurahat] Suomen Lääketieteen Säätiö. Viitattu 8.8.2012.
  3. Lönnqvist J: Suomen Lääketieteen Säätiö 40 vuotta. Duodecim, 2000, 116. vsk, nro 19, s. 2172-7. Helsinki: Artikkelin verkkoversio (PDF).
  4. Toimitus: Suomen Lääketieteen Säätiö. Duodecim, 1960, 77. vsk, nro 12, s. 962-5. Helsinki: Artikkelin verkkoversio (PDF).
  5. Suomen Lääketieteen Säätiö [Säännöt] Suomen Lääketieteen Säätiö. Viitattu 8.8.2012.
  6. Suomen Lääketieteen Säätiön toimintakertomus 2011 (PDF) Suomen Lääketieteen Säätiö. Viitattu 8.8.2012. [vanhentunut linkki]
  7. Toimitus: Suomen Lääketieteen Säätiö panostaa kliiniseen tutkimukseen. Duodecim, 2001, 117. vsk, nro 20, s. 2057-8. Helsinki: Artikkelin verkkoversio (PDF).

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.