Suomen Kulttuurirahasto

Suomen Kulttuurirahasto sr on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö. Se muodostuu keskusrahastosta sekä 17 maakuntarahastosta, lisäksi säätiöllä on noin 800 eri nimikkorahastoa.

Suomen Kulttuurirahasto sr
Perustettu 1939
Kotipaikka Helsinki
Johtaja Antti Arjava, yliasiamies
Erkki Liikanen, hallintoneuvoston pj
Tase yli 1,6 miljardia euroa (2019)
Apurahat 31 milj. euroa (2013)
Jakoala kulttuuri ja tiede
Säätiön sivut

Vuoden 2019 alussa Kulttuurirahaston pääoma oli yli 1,6 miljardia euroa.[1] Se on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä.[2]

Toiminta

Suomen Kulttuurirahaston tärkein tehtävä on taiteen- ja tieteentekijöille suunnattujen apurahojen jakaminen. Lisäksi se myöntää erilaisia palkintoja, järjestää kursseja ja luentoja sekä ylläpitää Helsingin Töölössä sijaitsevaa Taidekoti Kirpilää. Säätiö järjestää myös viiden vuoden välein Mirjam Helin -laulukilpailun sekä julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Tammenlastuja-tiedotuslehteä. Vuosittain säätiö tukee suomalaista tiedettä ja kulttuuria yli 30 miljoonalla eurolla, joista maakuntarahastojen osuus on hieman alle kolmasosa. Vuonna 2013 apurahan hakijoita oli noin 16 900, joista noin 2 100 sai apurahan.

Kulttuurirahasto jakaa vuosittain Yrjö Koskisen stipendin parhaiten äidinkielen ylioppilaskokeessa suoriutuneille ja kahden vuoden välein Edvard Fazer -palkinnon Suomen Kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta.[3]

Organisaatio

Kulttuurirahaston ylin päättävä elin on 27-jäseninen hallintoneuvosto. Sen puheenjohtajana toimii Erkki Liikanen.[4] Keskusrahaston yliasiamiehenä on Antti Arjava.

Kulttuurirahaston hallitukseen kuuluu 12 henkilöä. Sen puheenjohtajana on lokakuusta 2021 lähtien toiminut Hanna Hiidenpalo.[4]

Hallitukseen kuuluivat vuoden 2023 alussa:[5]

Historia

Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27. helmikuuta 1939. Säätiön perustamisen taustalla oli, että suomenkieliset tieteilijät ja taiteilijat saivat vähemmän taloudellista tukea kuin ruotsinkieliset, joiden tukena oli vuonna 1907 perustettu Svenska kulturfonden.[6] Vuonna 1937 perustettiin Suomen Kulttuurirahasto kannatusyhdistys, jonka tärkein alkuunpanija oli politiikan ja historian tutkija L. A. Puntila. Kulttuurirahaston alkupääoma hankittiin vuonna 1938 kannatusyhdistyksen jokaisessa Suomen kunnassa järjestämällä ovelta ovelle -keräyksellä, jonka suoritti 30 000 kansakoululaista. Keräykseen osallistui noin 170 000 suomalaista ja lahjoituksia kertyi yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen. Ensimmäisen ja esimerkiltään huomattavan suurlahjoituksen puoli miljoonaa markkaa teki emäntä Helmi Nuuttila Asikkalasta.

Perustamiskeräyksen keräyslistoja allekirjoituksineen säilytetään Kulttuurirahaston hallituksen kokoushuoneessa. Lahjakirjakeräyksen lahjakirjat puolestaan ovat Kulttuurirahaston arkistossa. Vuonna 2007 keräyslistat digitoitiin ja ne siirrettiin nähtäville myös säätiön verkkosivuille. Keräyslistoista voi hakea lahjoittajien tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella.[7]

Maakuntarahastot

  • Pirkanmaan rahasto
  • Pohjois-Karjalan rahasto
  • Pohjois-Pohjanmaan rahasto
  • Pohjois-Savon rahasto
  • Päijät-Hämeen rahasto
  • Satakunnan rahasto
  • Uudenmaan rahasto
  • Varsinais-Suomen rahasto

Omaisuus

31.12.2018 Suomen Kulttuurirahasto omisti 11,14 prosenttia Huhtamäestä ja oli sen suurin yksittäinen osakkeenomistaja.[8] Huhtamäki on Suomen Kulttuurirahaston suurin sijoituskohde.[9]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. https://skr.fi/tietoa-meista/talous
  2. Timo Viherkenttä Kulttuurirahaston johtoon 24.10.2012. Savon Sanomat. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 21.5.2014.
  3. Yrjö Koskisen stipendit parhaiten äidinkielen ylioppilaskokeessa suoriutuneille skr.fi.
  4. Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajaksi Hanna Hiidenpalo, hallintoneuvoston esimieheksi Erkki Liikanen Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 1.1.2022.
  5. Hallitus Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 30.3.2023.
  6. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 150. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  7. Kulttuurirahaston perustamiseen rahaa antaneiden nimet verkossa 26.10.2007. Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2014.
  8. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2018. Huhtamäki Oyj. Viitattu 8.1.2019.
  9. Toimintavuosi 2018–2019 Suomen kulttuurirahasto, skr.fi.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.