Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

SKAL laskee historiansa alkavaksi vuodesta 1936, jolloin joukko lounaissuomalaisia liikennöitsijöitä perusti Turussa Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton (HKL). Perustavassa kokouksessa todettiin, etteivät jo olemassa olleet järjestöt pystyneet ajamaan ammattimaisesti liikennettä harjoittavien yrittäjien asioita riittävän tehokkaasti. HKL:n jäsenyhdistyksiksi liittyivät nopeasti siihenastisen Suomen Autoilijaliiton paikallisyhdistykset. Toimintaa vaikeutti alkuaikoina se, että kaikki kuorma-autoilijat eivät tunteneet uutta liittoa omakseen, koska kuorma-autoilijoita oli jäseninä myös mm. Linja-autoliitossa, Suomen Automobiiliklubissa, Yleisessä Autoliitossa ja Maaseudun Autoliitossa sekä työväenliikkeeseen kuuluneessa Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitossa.

Sota-aika ja sitä seuranneet pulavuodet lisäsivät kuitenkin autoilijoiden kiinnostusta edunvalvonnallista järjestäytymistä kohtaan. HKL:n seuraajaksi ja sen työn jatkajaksi perustettiin Helsingissä vuonna 1945 Ammattiautoliitto (AAL), johon liittyivät vuoteen 1950 mennessä viimeiset Kuljetustyöntekijäin Liittoon ja Maaseudun Autoliittoon kuuluneet autoilijat. Varsin pian heräsi ajatus uuden liiton jakamisesta taksi- ja kuorma-autoilijoiden kesken. Vuonna 1955 perustettiin Suomen Taksiliitto (STL) ja Suomen Kuorma-autoliitto (KAL), joiden yhdyssiteeksi AAL jäi. AAL:n alajaostoiksi oli muodostunut kuljetusalakohtaisia alajaostoja, jotka rekisteröityivät KAL:n perustamisen jälkeen uuteen järjestöön kuuluviksi erikoisjärjestöiksi. Uuden toimintamallin myötä ne saivat kukin hyvin itsenäisen roolin oman alansa toimintojen kehittämisessä. Yksi jäsenyhdistyksistä, Tavaralinjat ry, erosi KAL:sta edunvalvontaa koskeneiden näkemyserojen vuoksi vuoden 1987 lopussa ja liittyi myöhemmin – muutettuaan nimensä Logistiikkayritysten Liitto ry:ksi – Palvelutyönantajat ry:n jäseneksi.

Vuonna 2004 Suomen Kuorma-autoliiton liittokokous päätti muuttaa liiton nimen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ksi, koska uuden nimen katsottiin soveltuvan paremmin alan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Kyseessä ei enää ollut "pelkkä kuljettaminen" vaan syvällinen perehtyminen toimeksiantajien joskus hyvinkin monimutkaisiin logistisiin toimintoihin.[2]

Järjestön puheenjohtajat olivat aluksi yksin vetovastuussa sen kaikesta toiminnasta. Reino Piira toimi Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton johdossa koko sen toiminta-ajan 1936–1945. Ammattiautoliiton vahva mies oli Kaarlo Aitamäki, joka toimi taksi- ja kuorma-autoliikenteen toimintojen jakauduttua Suomen Kuorma-autoliiton puheenjohtajana vuoteen 1970. Vuonna 1952 puheenjohtajan rinnalle valittiin toiminnanjohtaja hoitamaan liiton operatiivista toimintaa; nimike vaihtui myöhemmin toimitusjohtajaksi. SKAL:n toimitusjohtajina ovat toimineet Toivo Ruotsalainen (1955–1984), diplomi-insinööri Seppo Sainio (1984–2007) ja varatuomari Iiro Lehtonen (2007–). Toivo Ruotsalainen oli ensimmäinen henkilö, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen ilman yrittäjätaustaa.[3]

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala aloittaa SKAL:n toimitusjohtajana marraskuun alussa 2021, jolloin Iiro Lehtonen jää eläkkeelle.[4]

Järjestö on julkaissut omaa lehteä vuodesta 1937 lähtien. Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton aikana lehti ilmestyi tabloid-kokoisena nimellä Autoilijan Ääni kesään 1941 saakka. Sotien jälkeen Ammattiautoliitto alkoi julkaista vuonna 1945 Ammattiautoilija-lehteä, johon kuului alusta lähtien myös ruotsinkielinen osuus. Suomen Kuorma-autoliitto ja Suomen Taksiliitto julkaisivat lehteä yhdessä vuosina 1956–1973, jolloin Taksiliitto perusti oman Taksi-lehden. Julkaisuyhteistyön päätyttyä Ammattiautoilija-lehden nimi muutettiin Kuljetusyrittäjäksi. Lehti toimii tiedotuskanavana jäsenkunnalle, ja lisäksi erikoisjärjestöt julkaisevat satunnaisesti omia lehtiään. Vuonna 1993 perustettiin SKAL Kustannus Oy, jonka vastuulle siirrettiin järjestön koko julkaisutoiminta. Aikaisempien kiertokirjeiden ja järjestötiedotteiden tilalle viestintään on 2000-luvulla tullut voimakkaasti sosiaalinen media.[5]

SKAL:lla on kymmenen alueyhdistystä, jotka huolehtivat jäsentensä edunvalvonnasta omilla maantieteellisillä alueillaan. SKAL:n alueyhdistykset:

• Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät[6]
• Helsingin Kuljetusyrittäjät[7]
• Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät[8]
• Lapin Liikenneyrittäjät[9]
• Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät[10]
• Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät[11]
• SKAL Itä-Suomi[12]
• SKAL Keski-Suomi[13]
• SKAL Oulun lääni[14]
• SKAL Pohjanmaa-Österbotten[15]

Erikoisjärjestöt antavat jäsenilleen koulutusta, järjestävät tapahtumia ja ovat aktiivisesti mukana alansa lainsäädäntötyössä. SKAL:n Erikoisjärjestöjä ovat Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät[16], Metsäalan Kuljetusyrittäjät[17] sekä vuonna 2011 perustettu SKAL suoritealat, johon yhdistyivät Suomen Säiliöautoliito ja Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL.

• Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL