Suomen Kanttori-urkuriliitto

Suomen Kanttori-urkuriliitto (SKUL) on kanttoreiden ja urkureiden ammattijärjestö. Kanttori-urkuriliitto muodostaa yhdessä Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton kanssa AKI-liitot ry -järjestön. Yhdistysten hallinto ja toiminta on nivottu yhteen. AKIn toimisto hoitaa jäsenliittojensa palkka- ja palvelussuhde-edunvalvonnan sekä ulkosuhteet. Jäsenliitot vastaavat ammattiin ja koulutukseen liittyvistä asioista.

SKUL

Historia

Suomen Kanttori-urkuriliitto perustettiin 15.6.1907 nimellä Suomen lukkari- ja urkuriyhdistys. Lukkarit, kuten kanttoreita tuohon aikaan kutsuttiin, totesivat, että yhteisten asioiden hoitaminen ja virkakunnan yhteen kokoaminen on hankalaa ilman järjestäytynyttä yhdistystoimintaa.

Ensimmäisiä keskustelun ja toiminnan aiheita olivat muun muassa palkkaus, kanttorikoulutus, kansan virsilaulun kohottaminen, rippikoulun laulunopetuksen määrä sekä lausuntojen antaminen valtiopäiville ja kirkolliskokoukselle. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja 1908–1922 oli Oskari Kaakonkalvo.

Liitto liittyi TVK:hon vuonna 1964, mutta TVK:n organisaatiomuutoksen ja sulautumisvaatimusten vuoksi siirtyi Akavan jäseneksi vuonna 1973.[1]

Vuonna 2001 Diakoniatyöntekijöiden liitto, Suomen Kanttori-urkuriliitto ja Suomen kirkon pappisliitto perustivat yhdessä kattojärjestön Akavan kirkolliset ammattiliitot (AKI). Vuonna 2005 yhteistyötä tiivistettiin, mutta Diakoniatyöntekijöiden liitto jättäytyi tuolloin pois AKI-yhteistyöstä. Vuonna 2012 kattojärjestön nimeksi tuli Kirkon akateemiset AKI r.y. ja siihen kuuluvat edelleen Kanttori-urkuriliitto ja Pappisliitto sekä vuonna 2017 perustettu Suomen teologiliitto. Liitot tekevät työtä yhteisessä toimistossa neuvottelu- ja sopimusasioissa. Perusliittojen rooli on kantaa huolta ammatillisista asioista.

Liitto julkaisi 100-vuotishistoriikin 100-vuotisjuhliensa yhteydessä 15.6.2007 Helsingissä. Historiikin historiaosuuden on kirjoittanut professori Reijo Pajamo.[2]

Hallinto

Kanttori-urkuriliiton varsinaiset jäsenet valitsevat joka neljäs vuosi 11-jäsenisen valtuuston. Kanttori-urkuriliiton valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa ja mm. valitsee liiton puheenjohtajan ja hallituksen. Päätösten toimeenpanosta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Varajäsenistä yksi valitaan ruotsinkielisestä alaosastosta. Varsinaisista jäsenistä kolme toimii myös AKIn hallituksen jäseninä. [3]

Jäsenistö

Suomen Kanttori-urkuriliiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttorin virkaan pätevöittävän tutkinnon suorittanut kanttori. Kirkkomusiikin opiskelija voi liittyä liiton opiskelijajäseneksi.

Liitto on valtakunnallinen, suomen- ja ruotsinkielinen, ja siinä on jäseniä yli tuhat eli lähes 80 prosenttia kanttorikunnasta. Jäsenistössä on naisia ja miehiä lähes saman verran. [4]

Lähteet
  1. Akiliitot: Kanttori-urkuriliiton historia akiliitot.fi. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 27.11.2011.
  2. Leivästä, Sanasta ja Musiikista. Suomen Kanttori-urkuriliitto 100 vuotta. (Kirjapaja 2007)
  3. Akiliitot: Kanttori-urkuriliiton hallinto akiliitot.fi. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 27.11.2011.
  4. Akiliitot: Kanttori-urkuriliiton jäsenistö akiliitot.fi. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 27.11.2011.

    Aiheesta muualla

    AKI ry:n kotisivu: www.akiliitot.fi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.