Suomen Egyptologinen Seura

Suomen Egyptologinen Seura (SES) on suomalaisten egyptologien seura.

Suomen Egyptologinen Seura perustettiin vuonna 1969 Helsingissä vakiinnuttamaan egyptologian asemaa ja levittämään tietoa Egyptin muinaisuudesta.[1] Edellisenä vuonna Helsingin yliopistossa alkoi säännöllinen alan opetus,[2] ja innostuneen jäsenkuntansa toiminnan tuloksena seura saattoi jo vuonna 1970 järjestää näyttelyn Muinainen Egypti - taide ja kulttuuri, jossa Suomen egyptologiset kokoelmat olivat ensimmäistä kertaa yleisön nähtävänä Helsingissä ja myöhemmin Lahdessa ja Porissa.[3] Näyttelyperinnettä jatkoi vuonna 1976 järjestetty näyttely, jossa Simo Ristan valokuvin esiteltiin Egyptin temppeliarkkitehtuuria.[3]

Seuran täyttäessä kymmenen vuotta 1979 järjestettiin näyttely Egyptin muinaisuudesta kirjaimiimme, joka kuvasi kirjoituksen syntyä ja viestintämuotoja yleensä.[3] Runsaat viisi vuotta myöhemmin seura oli vastuussa Eläimet muinaisessa Egyptissä-nimisen näyttelyn järjestämisestä. Siinä esiteltiin muinaisten egyptiläisten suhtautumista eläimiin. Esineitä saatiin lainaksi Uppsalan yliopiston Victoria-museosta.[3]

Vuosina 1986-1987 Seura järjesti Helsingin yliopiston lääketieteen historian museoon näyttelyn Muumio herää, jossa kuvin ja esinein kerrottiin muumiotutkimuksen tuoreimmista saavutuksista. Vuonna 1988 oli egyptiläisiä sontiaisamuletteja kuvaavan Aateloitu sontiainen -nimisen pienoisnäyttelyn vuoro.[3]

Seuralla on oma kirjasto sekä pieni egyptologinen esinekokoelma. Paitsi valistuksen alalla, seura on toiminut myös tutkimuksen hyväksi. Toistuvien opintomatkojen yhteydessä seuran jäsenet ovat suorittaneet rajoitettua kenttätutkimusta Egyptissä dokumentoiden muistomerkkejä, jotka vartioimattomina olivat vaarassa tuhoutua. Monessa tapauksessa apu tuli viime tingassa. Seuran julkaisemat faarao Ramses II:n aikainen hauta Luxorissa ja faarao Akhenatenin kirjoitus El Asmuneinissa ovat jo tuhoutuneet.

Seuran arkistossa säilytetään 134 suomalaisen yksityiskokoelman inventaari, jossa on kuvattu tuhatkunta aiemmin tuntematonta egyptiläistä esinettä, kangastilkusta muumioarkkuihin. Helsingin yliopiston kirjaston papyruskokoelma on seuran välittämä, samoin monet sen harvinaisista egyptologisista teoksista.

Toimintansa aikana seura on saanut tukea yksityisiltä yrityksiltä ja viime aikoina myös Suomen valtiolta. Suomalaisen seuran innokas toiminta egyptologian hyväksi on saanut kansainvälistä tunnustusta, ja sitä on pidetty jopa esimerkillisenä. Osoituksena tästä seura saattoi liittää ansioluetteloonsa Suomen ensimmäisen egyptologisen retkikunnan, joka lähti Rostislav Holthoerin johdolla Egyptiin tutkimaan Deir Abu Hennisin luostariraunioita. Yllättäviin löytöihin kuuluvat mm. siihen asti tuntemattomat faarao Akhenatenin louhokset.[4][5] Retkikunnan varusteet oli saatu lahjoituksina.

Vuonna 1993 järjestettiin Tampereella näyttely Muinainen Egypti - hetki ikuisuudesta, johon puolen vuoden aikana kävi tutustumassa yli 157 000 vierasta[3]. Se on osoitus suomalaisten egyptologiaa kohtaan osoittamasta suuresta kiinnostuksesta.