Suomalaiset eurokolikot

Suomalaiset eurokolikot ovat Suomelle lyötyjä eurokolikoita. Eurokolikoissa arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa samanlainen, mutta tunnuspuolen (kruuna) jokainen euromaa suunnittelee itse omille kolikoilleen.

Suomen kansallisen puolen ovat suunnitelleet:

Vuosien 1999–2006 kolikoiden kansallisella puolella on pieni M-kirjain (katso sapelin kahvan alle), joka tulee rahat lyöneen Suomen Rahapajan toimitusjohtajan Raimo Makkosen sukunimen ensimmäisestä kirjaimesta. Tätä merkintää kutsutaan rahamestarin merkiksi. Vuodesta 2007 lyödyissä eurokolikoissa alettiin käyttää M-kirjaimen sijaan Rahapajan liikemerkkiä (runsaudensarvi josta tulee ulos kolikoita) ja kolikkoihin lisättiin Suomen maatunnus FI. Vuonna 2008 Rahapajan liikemerkki siirrettiin kolikon reunasta keskemmälle kolikkoa. Vuodesta 2011 alkaen Rahapajan liikemerkki muuttui (leijonavaakuna ympyrän sisällä).

Suomalaisia yhden ja kahden sentin kolikoita on lyöty suurehkoja määriä etupäässä keräilijöitä varten. Niitä ei Suomessa juuri tarvita maksuvälineinä, koska Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa euromaissa, käteismaksut pyöristetään viidellä jaolliseen senttimäärään.

Eurokolikot

1999–2006
0,01 € 0,02 € 0,05 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
0,10 € 0,20 € 0,50 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
1 € 2 € Syrjäkirjoitus 2 €


SUOMI FINLAND, jonka jälkeen on kolme leijonanpäätä.

Kuva-aiheena ovat lentävät laulujoutsenet. Pertti Mäkinen. Kuva-aiheena on lakka. Raimo Heino.

2007
0,01 € 0,02 € 0,05 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
0,10 € 0,20 € 0,50 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
1 € 2 € Syrjäkirjoitus 2 €


SUOMI FINLAND, jonka jälkeen on kolme leijonanpäätä.

Kuva-aiheena ovat lentävät laulujoutsenet ja Karhijärvi. Pertti Mäkinen. Kuva-aiheena on lakka. Raimo Heino.

Lyöntimäärät

Suomessa liikkeelle laskettujen euroarvoisten käyttökolikoiden lyöntimäärät, miljoonaa kappaletta[1]

Vuosi 2,00 € 1,00 € 0,50 € 0,20 € 0,10 € 0,05 € 0,02 € 0,01 €
1999 16,090 16,210 20,696 42,350 133,520 63,380 1,785 8,100
2000 8,680 36,639 67,097 0,500 167,449 56,660 13,937 7,600
2001 29,132 13,862 4,432 121,763 14,730 213,756 0,500
2002 1,386 14,114 1,147 100,759 1,499 101,824 0,659
2003 9,080 0,790 6,790
2004 9,029 5,529 0,629 8,024 9,690
2005 8,800 7,935 4,800 0,800 ​5,800
2006 8,500 1,705 6,850 ​1,000 4,000
2007 5,200 1,000 3,000
2008 8,300 1,000 8,000 ​1,000 ​1,500
2009 6,300 7,000 ​1,000
2010 4,000 ​0,800
2011 6,800 0,800 3,800 8,800 ​0,800
2012​ 4,800 10,800 ​0,800

Kahden euron erikoisrahat
Pääartikkeli: 2 euron erikoisrahat

Vuodesta 2004 lähtien on euroalueella laskettu liikkeelle kansallisia erikoiskaksieuroisia juhlistamaan henkilöitä tai tapahtumia. Erikoisrahat ovat käypää valuuttaa koko euroalueella. Suomi on laskenut liikkeelle kahden euron erikoisrahan vuosittain. Euromääräiset erikoisrahat julkaistaan EU:n lehdessä.[vanhentunut linkki]

Suomen kahden euron erikoisrahat
2004

Euroopan unionin laajentuminen 10:llä uudella jäsenvaltiolla, kesällä 2004. [2]

Kolikossa on tyylitelty pylväs, josta kasvaa Euroopan unionin laajentumista kuvaavia versoja, kirjaimet EU, suunnittelijan nimikirjain M (Pertti Mäkinen) ja Rahapajan tunnus M.

Lyöntimäärä 1 milj. kpl.

2005

YK:n 60-vuotispäivän ja Suomen 50-vuotisen YK-jäsenyyden merkiksi. 4. lokakuuta 2005.[3]

Kolikossa on osa rauhankyyhkyä kuvaavasta palapelistä, sanat FINLAND — UN, suunnittelijan nimikirjain K (Tapio Kettunen) ja Rahapajan tunnus M.

Lyöntimäärä 2 milj. kpl.

2006

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotispäivän muistoksi, lokakuussa 2006.[4]

Kolikossa on miehen ja naisen kasvot, tekstit ”1.10.1906” ja ”20 FI 06”, suunnittelijan nimikirjain M (Pertti Mäkinen) sekä Rahapajan tunnus M.

Lyöntimäärä 2,5 milj. kpl.

2007

Rooman sopimuksen 50-vuotisraha (euromaiden yhteinen) 25. maaliskuuta 2007.[5]

Kolikon kuva esittää Rooman sopimusasiakirjaa, jossa on Euroopan talousyhteisön kuuden perustajamaan edustajien allekirjoitukset. Asiakirjan taustalla oleva kuvio jäljittelee kiveystä Piazza del Campidoglio -aukiolta. Kolikoissa on tekstit ”ROOMAN SOPIMUS 50 v”, ”EUROOPPA” ja ”SUOMI-FINLAND” sekä Rahapajan liikemerkki.

Lyöntimäärä 1,4 milj. kpl.

2007

Joulukuussa 2007 laskettiin liikkeelle itsenäisen Suomen 90-vuotisraha.[6] [7]

Kolikossa on vene, jota soutaa yhdeksän soutajaa. Kuvan yläpuolella on liikkeeseenlaskuvuosi 2007 ja alapuolella Suomen itsenäistymisvuosi 1917. Kolikossa on Rahapajan liikemerkki ja Suomen maatunnus FI.

Lyöntimäärä 2 milj. kpl.

2008

Lokakuussa 2008 laskettiin liikkeelle erikoisraha Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60. vuosipäivä.[8]

Kolikossa on sydän, jonka keskellä on ihmishahmo, teksti ”HUMAN RIGHTS”, Suomen maatunnus FI, suunnittelijan nimikirjain K (Tapio Kettunen) ja Rahapajan liikemerkki.

Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl.

2009

Tammikuussa 2009 laskettiin liikkeelle euromaiden yhteinen talous- ja rahaliiton 10-vuotisraha,[9]

Kolikossa on yksinkertaisin viivoin piirretty ihmishahmo yhdessä eurosymbolin € kanssa, tekstit "SUOMI FINLAND" JA "EMU 1999–2009", suunnittelijan nimikirjaimet ΓΣ (George Stamatopoulos Kreikan keskuspankista) sekä Rahapajan liikemerkki.

Lyöntimäärä 1,4 milj. kpl.

2009

Lokakuussa 2009 laskettiin liikkeelle Suomen autonomian ja suomalaisen keskushallinnon 200-vuotisraha.

Kolikkoon on kuvattu Porvoon tuomiokirkko jonka yläpuolella on vuosiluku 1809. Oikealla on vuosiluku 2009 ja vasemmalla näkyvät maatunnus FI sekä Rahapajan liikemerkki.

Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl.

2010

Lokakuussa 2010 laskettiin liikkeelle suomalaisen valuutan 150-vuotisraha.[10]

Kolikossa on sen sisäosassa vasemmalla tyylitelty Suomen leijona ja liikkeeseenlaskuvuosi 2010. Niiden oikealla puolella on Rahapajan tunnus ja joukko numeroita, jotka kuvastavat eri kolikkoarvoja.

Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl.

2011

Lokakuussa 2011 laskettiin liikkeelle Suomen Pankin perustamisen 200-vuotisraha.[11]

Kolikossa on sen sisäosassa vasemmalta oikealle lentävä joutsen ja perustamisvuosi 1811 ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2011. Niiden alla on Rahapajan tunnus ja joukko numeroita, jotka kuvastavat eri kolikkoarvoja.

Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl.

2012

Lokakuussa 2012 laskettiin liikkeelle suomalainen taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) syntymän 150-vuotisraha.[12]

Kolikossa on sen sisäosassa kuva taiteilijasta, hänen nimensä ja elinvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2012. Niiden oikealla puolella elinvuosien alla on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 2,0 milj. kpl.

2013

Syyskuussa 2013 laskettiin liikkeelle Suomen säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta kuluneen 150 vuoden kunniaksi juhlaraha.[13]

Kolikossa on sisäosassa vuosiluvun 1863 kuutosesta nouseva verso, joka kuvastaa maamme kehitystä, ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2013. Kolikon ulkoasun on suunnitellut Petri Neuvonen. Niiden vasemmalla puolella alhalla Suomi - Finland - tekstien välissä on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl.

2013

Marraskuussa 2013 laskettiin liikkeelle kirjailija Frans Emil Sillanpään (1888-1964) syntymän 125-vuotisraha.[14]

Kolikossa on sisäosassa kirjailijan 1950- ja 60-luvun kasvot, kasvojen yläpuolella nimi ja kasvojen molemminpuolin syntymä- ja kuolinnvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2013. Niiden vasemmalla puolella on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl.

2014

Toukokuussa 2014 laskettiin liikkeelle kirjailija Tove Janssonin (1914-2001) syntymän 100-vuotisraha.[15]

Kolikossa on sisäosassa kirjailijan kasvot, nimi, elinvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2014. Liikkeellelaskuvuoden yläpuolella on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl.

2014

Lokakuussa 2014 laskettiin liikkeelle muotoilija Ilmari Tapiovaaran (1914-1999) syntymän 100-vuotisraha.[16]

Kolikossa on sisäosassa vasemmalla pyöreään muotoon sijoitettu muotoilijan nimi ja elinvuodet, oikealla osa pöydän tai tuolinjalasta ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2014. Rahan on suunnitellut Pro Finlandia -mitalilla palkittu Harri Koskinen. Liikkeellelaskuvuoden alapuolella on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl.

2015

Tammikuussa 2015 laskettiin liikkeelle säveltäjä Jean Sibeluksen (1865-1957) syntymän 150-vuotisraha.[17]

Kolikossa on sisäosassa kuvattu tähtitaivasta sekä mäntypuita. Sibelius kuvattiin kotonaan Ainolassa usein mäntymaisemassa. Kolikon oikeassa reunassa on nimi ja etu- ja sukunimen välissä liikkeeseenlaskuvuosi 2015. Rahan on suunnitellut Nora Tapper. Oikealla mäntypuiden keskellä on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl.

2015

Elokuussa 2015 laskettiin liikkeelle Eurolipun 30-vuotisraha.[18]

Jokaisen euromaan rahan ulkoasu pohjautuu yhteiseen teemaan, jossa 12 ihmishahmoa on kuvattu EU:n tähtilipun ympärille. 12 hahmoa kuvaavat alkuperäisiä EU-maita. Kuvan ympärillä kiertää maan nimi julkaisijamaan omalla kielellä ja englanniksi sekä vuosiluvut 1985-2015.EU-lippua juhlistava raha on neljäs yleiseurooppalainen erikoiskakkonen. Aiemmat julkaisut ovat vuosilta 2007 (Rooman sopimus), 2009 (Euro 10v) ja 2012 (Eurokolikot ja -setelit 10v). Raha on kreikkalaisen Georgios Stamatopoulosin suunnittelema. Vuosilukujen vasemmalla puolella on Rahapajan tunnus.

Lyöntimäärä 0,5 milj. kpl.

Suomalaiset euroarvoiset juhlarahat

Suomi julkaisee euroarvoisia juhlarahoja. Tyypillisesti joka vuosi liikkeelle lasketaan perusmetallinen 5 €:n kolikko, kaksi hopeista 10 €:n kolikkoa ja kultainen kolikko. Kultaisten juhlarahojen nimellisarvo on ollut 20 €, 50 € tai 100 €.

Luettelo julkaistuista juhlarahoista on Rahapajan sivuilla .

5 euroa
Kuva Aihe Vuosi Lyöntimäärä Materiaali Halkaisija Paino
Bu Proof
 Jääkiekon MM-kisat 2003 150 000 – Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli 35 mm 20,2 g
Yleisurheilun MM-kilpailut 2005 169 995 5 005 Kehä: Kuparinikkeli, Keskus: Nordic Gold 19,8 g
 Ahvenanmaan demilitarisointi 150 vuotta 2006 55 000 – Nordic Gold 18,7 g
Suomen EU-puheenjohtajuus 2006 100 000 – Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli 27,25 mm 9,81 g
Itsenäinen Suomi 90 vuotta 2007 130 000 20 000 Kehä: Kuparinikkeli, Keskus: Nordic Gold 35 mm 19,81 g
Suomalainen tiede ja tutkimus 2008 25 000 Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli 19,6 g
2012 jääkiekon MM-kisat[19] 2012 180 000 Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli 27,25 mm 9,8 g
Maakuntarahat[20]
Varsinais-Suomi 2010 90 000 30 000 Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli 27,25 mm 9,8 g
Satakunta
Häme 2011 100 000 20 000
Savo
Uusimaa
Karjala
Pohjanmaa
Lappi
Ahvenanmaa
Maakuntien rakennukset
Jätkänkynttilä-silta, Lappi[21] 2012 55 000 10 000 Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli 27,25 mm 9,8 g
Helsingin tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali, Uusimaa[22]

10 euroa
Aihe Vuosi Lyöntimäärä Materiaali Halkaisija Paino
Bu Proof
Elias Lönnrot ja kansanrunous 2002
40 000
 92,5 % hopeaa 38,6 mm 27 g
Helsingin olympialaiset 50 vuotta 10 000 34 800 27,4 g
Anders Chydenius 2003
30 000
C. G. E. Mannerheim ja Pietari 7 100 27 900
J. L. Runeberg ja runous 2004 5 600 22 700
Tove Jansson ja lastenkulttuuri 50 000 20 000
60 Rauhan vuotta 2005 5 000 55 000 25,5 g
Tuntematon sotilas ja suomalainen elokuvataide 25 000 15 000
Johan Vilhelm Snellman 2006 7 000 29 000
Eduskuntauudistus 100 vuotta 10 000 20 000
A. E. Nordenskiöld ja Koillisväylä 2007 7 000 33 000
Mikael Agricola ja suomen kieli 6 000 24 000
Suomen lippu 2008 9 000 26 000
Mika Waltari 5 000 15 000
Fredrik Pacius 2009 7 000 28 000
Valtioneuvosto 200 vuotta 5 000 15 000
Eero Saarinen ja arkkitehtuuri 2010 6 000 20 000
Minna Canth ja tasa-arvo 14 000 38,66 mm
Konsta Jylhä ja kansanmusiikki 5 000 10 000 38,6 mm

20 euroa
Aihe Vuosi Lyöntimäärä Materiaali Halkaisija Paino
Bu Proof
Yleisurheilun MM-kilpailut 2005 – 30 000 90 % kultaa 13,9 mm 1,73 g
Rauha ja turvallisuus 2009 3 500 11 500 92,5 % hopeaa 38,61 mm 33,62 g
Lapset ja luovuus 2010 10 000

50 euroa
Aihe Vuosi Lyöntimäärä Materiaali Halkaisija Paino
Bu Proof
Rahataiteen juhlaraha 2003 – 10 600 Kehä: 92,5 % hopeaa, Keskus: 75 % kultaa 27,25 mm 12,89 g
Suomen EU-puheenjohtajuus 2006 – 8 000 12,8 g

100 euroa
Aihe Vuosi Lyöntimäärä Materiaali Halkaisija Paino
Bu Proof
Ensimmäinen suomalainen kultaeuro 2002 – 25 000 90 % kultaa 22 mm 8,64 g
Albert Edelfelt ja maalaustaide 2004 – 8 500
Itsenäinen Suomi 90 vuotta 2007 – 9 000 91,7 % kultaa 8,48 g
Suomen sota ja autonomian synty (1808-1809) 2008 – 6 700
Porvoon valtiopäivät 200 vuotta 2009 – 7 500 6,78 g
Suomalainen raha 150 vuotta 2010 – 7 000 5,65 g

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.