Suomalainen uusivuosi

Nykyään suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat esimerkiksi nakit ja perunasalaatti.[6][7] Myös ranskalaisia syödään nakkien lisukkeena. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.[8]

Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja.[7] Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat ooppera ja teatteri[9].

Suomessa uuteenvuoteen on kuulunut ilotulitteiden ampuminen. Eniten ilotulitteita ammutaankin uudenvuodenaaton juuri vaihtuessa uudenvuodenpäiväksi. Tapa on peräisin Kiinasta, ja sen alkuperäinen tarkoitus on pahojen henkien karkottaminen[10]. Suomessa ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana iltakuudesta aamukahteen. Ilotulitteiden myynti alkaa 27. joulukuuta kestäen aina uudenvuodenaattoiltaan kello 17.30 asti.[11] Viime vuosina ilotulitteiden paukuttelu on jo paikoin aloitettu uudenvuodenaaton vastaisena yönä.

Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan uudenvuodenkenkien valamisella.[12] Tinan valaminen tuli Suomeen Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Se oli aluksi säätyläisten perinne, mutta levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen, aluksi Länsi-Suomessa. Tinanvalamisen on sanottu vanhoista ennustustavoista kenties parhaiten nykyiseen elämänmenoon sopeutuneeksi[13]. Uudenvuodenkenkiä sanotaan uudenvuodentinoiksi, vaikka useimmissa nykyisin myytävissä uudenvuodentinoissa on todellisuudessa tinaa vain muutama prosentti, loput lyijyä, joka on ihmiselle myrkyllinen raskasmetalli[14].

Uudenvuodenkengät ostetaan yleensä kaupasta, hevosenkengän muotoisena kappaleena. Kenkä sulatetaan kauhassa joko takan tulessa tai kaupunkiolosuhteissa useimmin liedellä. Sulanut metalli kumotaan kauhasta vedellä täytettyyn ämpäriin. Jäähtyessään vedessä metalli jähmettyy sattumanvaraisesti erimuotoisiksi kappaleiksi. Jähmettynyttä kappaletta katsotaan ja yritetään keksiä, mitä se kuvaisi.[15] Jähmettynyttä kappaletta voi katsoa myös kynttilän tai lampun valossa, jolloin sen varjon muodosta arvaillaan tulevaisuutta. Jos esimerkiksi jähmettymään on tullut koristeellista pitsimäistä osaa, sen kuvitellaan merkitsevän rahan tuloa alkavana vuonna. Tyypillisiä kuvia ovat laivat (voivat merkitä myös matkustusta), henkilöt (tulevat puolisot), talot, eläimet (esimerkiksi tuleva kotieläin) ja niin edelleen.[16]

Uudenvuodentinat ovat ongelmajätettä niiden sisältämän lyijyn takia, ja ellei niitä aiota käyttää uudelleen seuraavana vuonna, ne tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen.[17][18] Jotkut jättävät tinojen valamisen pois juhlinnasta luonnon säästämiseksi.[19] Uutta vuotta voidaan ennustaa myös nostelemalla kahvikuppeja, joiden alle on asetettu ennusmerkkejä.[20]

Euroopan unioni on luokitellut uudenvuoden tinojen sisältämän lyijyn olevan vaarallinen lisääntymisterveydelle, jolloin tinojen myynti Suomessa loppui maaliskuussa 2018.[21]

Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.[7] Vuodesta 1941 lähtien järjestettyä Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konserttia seurataan Suomessa television välityksellä.[7]

Uudenvuodenpäivä ei ole virallinen liputuspäivä. Ensi kerran uudenvuodenpäivänä liputettiin vuonna 2000 Suomalaisuuden liiton ja Helsingin yliopiston aloitteesta. Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.[22]