Suoju

Suoju; Шуя, Šuja
	; Suoju
	Koordinaatit: 61°53′53″N, 34°14′10″E
Valtio	Venäjä
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Äänisenrannan piiri
Hallinto
– Asutustyyppi	taajama
– Hallinnon tyyppi	maalaiskunta
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	235,4 km²
Väkiluku (2012)	4 400
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Suoju[1] (ven. Шу́я, Šuja) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suojoen alajuoksun varrella[2] noin 18 Petroskoista pohjoiseen. Taajamassa on 2 800 ja kunnassa 4 400 asukasta (vuonna 2012)[3].

Suojun kunta Äänisenrannan piirin kartalla.

Maantiede ja asutus

Suojun kunnan pinta-ala on 235,4 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu pohjoisessa Kontupohjan piirin Kentjärven ja koillisessa Jänispellon kuntiin, idässä Äänisenrannan piirin Järventakuisen kuntaan, kaakossa Petroskoin kaupunkipiirikuntaan ja Meliorativnyin kuntaan, etelässä Uuden-Vilkan ja lounaassa Garnizonnojen kuntiin sekä lännessä Prääsän piirin Tšalnan kuntaan[5]. Pinta-alasta suurin osa on metsää[6].

Kunnan alueella virtaavat Suojoki ja Padas. Järviä ovat Ukšjärvi, Surmalahti, Kentjärvi, Lohmoijärvi ja Urozero. Hyötykaivannaisiin kuuluu savi. Luonnonsuojelualueita ovat Urozeron luonnonmuistomerkki sekä visakoivun rauhoitusalue Tšarvitšan kylän lähellä.[7]

Suojun taajamaan luetaan Suojun asema (ven. Šuiskaja) sekä Alisen-Besoutsan (Nižni Besovets), Ylisen-Besoutsan (Verhni Besovets), Matkatšun (Matkatši) ja Yližagjan eli Ylängön (Verhovje) kylät. Muut kylät ovat Kossalmi (Kosalma), Naamoila, Suojun Tšuppu (Šuiskaja Tšupa) ja Tšarvitša (Tsarevitši).[8] Karelskaja Derevnjan taajama on vuonna 2009 perustettu uusi pientaloalue. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 83 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 4 % karjalaisia, 3 % valkovenäläisiä, 2 % suomalaisia ja 2 % ukrainalaisia[9].

Historia

Suojun Pyhän Nikolauksen pogosta mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Äänisen viidenneksen verokirjassa vuonna 1496[2]. Venäjän keisarikunnan aikainen Suojun kunta eli volosti sijaitsi Petroskoin pohjoispuolella Äänisjärven rannalla Suo- ja Suunujokien alajuoksujen ympärillä. Kunta kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Sen naapureina olivat pohjoisessa Kentjärven ja Kontupohjan kunnat, idässä Jallahti, etelässä Petroskoin kaupunki ja Pyhäjärven kunta sekä lännessä Säämäjärvi. Kuntaan kuului noin 20 kylää,[10] muun muassa Suoju, Suolusmäki, Viitana, Naamoila ja Koskenkylä. Seudun asutus oli etupäässä venäläistä[11]. Eräissä kylissä kuten Naamoilassa ja Viitanassa asui lyydiläisiä[12].

Suojun kunta lakkautettiin Neuvostoliitossa 1920-luvulla ja liitettiin kyläneuvostona Äänisenrannan piiriin. Jatkosodan aikana 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Vuosina 1947–1963 Suoju kuului Petroskoin kaupunkiin[2]. Vuosina 1956–1991 sillä oli kaupunkimaisen taajaman status.

Liikenne, talous ja palvelut

Suojun kautta kulkee Muurmannin rata sekä Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie. Suojun rautatieasemalta on linja-autoyhteydet Petroskoihin, Kontupohjaan, Suojärvelle ja Aunukseen. Kunnan länsipuolella sijaitsee Petroskoin (Besovetsin) lentoasema.[13]

Kunnassa toimii puunjalostuslaitoksia, maatalousyritys sekä Petroskoin yliopiston maatalouden tiedekunnan opetustila[2][14].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, lasten musiikkikoulu, kulttuurikeskus, kirjasto, poliklinikka, kahvila, ruokala, posti, pankki ja kauppoja. Taajamassa on ortodoksinen kirkko.[15]

Nähtävyydet ja matkailu

Kunnan alueella sijaitsee lukuisia muinaisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu Tšarvitšan tsasouna ja taiteilija Veniamin Popovin huvila. Historiallisia kohteita ovat akateemikko Filipp Fortunatovin hauta Kossalmella sekä lento-onnettomuuksien uhrien muistomerkit Besovetsin lentokentän tienhaarassa ja Suojärven maantien varrella.[16] Seudulla on paljon lomakyliä[17].

Lähteet

Generalnyi plan Šuiskogo selskogo poselenija Prionežskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme gradeco.ru. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)

Viitteet

Venäjän federaation paikannimiä, s. 236. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.3.2013).
Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 289. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
Generalnyi plan, s. 3–4.
Generalnyi plan, s. 3.
Generalnyi plan, s. 9.
Generalnyi plan, s. 52.
Generalnyi plan, s. 14–15.
Generalnyi plan, s. 4.
Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
Iso tietosanakirja. Helsinki: Otava, 1937.
Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan genealogia.fi. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 7.3.2013.
Karjalan kirja, s. 519. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1932.
Generalnyi plan, s. 21–23, 38.
Generalnyi plan, s. 34, 24.
Generalnyi plan, s. 24–26.
Generalnyi plan, s. 18–20.
Generalnyi plan, s. 25.

Aiheesta muualla

Suojun kunnan sivusto (venäjäksi)
Suojun kunta Äänisenrannan piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Karjalan tasavallan matkailuportaali: Suoju (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta	Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta	Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakunta	Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakunta	Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Äänisenrannan piiri

Äänisenrannan piiri

M18

Valtatie M18 (Pietari–Severomorsk) Eurooppatie 105

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Venäjän federaation paikannimiä, s. 236. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.3.2013).

[Karelija-2] Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 289. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.

[3] Generalnyi plan, s. 3–4.

[4] Generalnyi plan, s. 3.

[5] Generalnyi plan, s. 9.

[6] Generalnyi plan, s. 52.

[7] Generalnyi plan, s. 14–15.

[8] Generalnyi plan, s. 4.

[9] Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)

[10] Iso tietosanakirja. Helsinki: Otava, 1937.

[11] Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan genealogia.fi. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 7.3.2013.

[12] Karjalan kirja, s. 519. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1932.

[13] Generalnyi plan, s. 21–23, 38.

[14] Generalnyi plan, s. 34, 24.

[15] Generalnyi plan, s. 24–26.

[16] Generalnyi plan, s. 18–20.

[17] Generalnyi plan, s. 25.