Luonnonsuojelualue

Luonnonsuojelualue on alue, jonka käyttöä on rajoitettu, koska tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta.[1] Luonnonsuojelualue voi olla luonnonpuisto, puisto tai muu alue. Luonnonsuojelualueiden erityiset säännöt ja rajoitukset varmistavat tiettyjen eliölajien ja koko puiston säilymisen, kuten esimerkiksi tarkasti merkityt kulkureitit tai polut sekä usein myös pyöräilykielto alueella. [2]

Luonnonsuojelualueen merkki Letonniemessä Oulussa.

Luonnonsuojelualueiden rajoitukset vaihtelevat suuresti eri maissa. Esimerkiksi Afrikassa on riistansuojelualueita (game reserve) joissa myös metsästys on sallittua tietyin rajoituksin. Pohjoismaissa kansallispuistot ovat valtion maata, luonnonreservaatit voivat olla yksityismaallakin. Alueita luodaan paitsi luontoarvojen, myös virkistyskäytön turvaamiseksi. Englannissa kansallispuistot ovat hyvin laajoja, niihin voi sisältyä kokonaisia kyliä, ja kauneusarvot ja virkistys ovat niissä pääosassa.[3]

Luonnonsuojelualueiden käyttörajoitukset voivat vaihdella. Rajoitukset mainitaan erikseen alueen rauhoituspäätöksessä. Joillakin luonnonsuojelualueilla esimerkiksi koiran ulkoiluttaminen kytkettynä on sallittua niillä poluilla ja alueilla, joilla liikkuminen on muutenkin sallittua. Toisaalta joillakin luonnonsuojelualueilla koiran ulkoiluttaminen kytkettynäkin on kiellettyä.

Suomen luonnonsuojelulaki (20.12. 1996/1096) määrittää Suomessa luonnonsuojelualueiksi luonnonpuistot, kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet, joihin kuuluvat esimerkiksi soidensuojelualueet. Näistä luonnonpuistoissa on tiukimmat rajoitukset. Lisäksi Suomessa on nimetty 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.[4] Maisema-alue on kansallispuistoa lievempi suojelun muoto.[3]