Suojaviittamadonna

Suojaviittamadonna on maalaustaiteen ja kuvanveiston kuva-aihe, jossa Neitsyt Maria kokoaa uskovat viittansa suojaan.[1] Suojaviittamadonna-aihe kehittyi 1200-luvulla varsinkin dominikaani- ja sisterssiläisveljeskuntien keskuudessa.[2]

Ravensburgin suojaviittamadonna, 1480.

Suojaviittamadonnoja kutsutaan myös italiaksi Madonna della Misericordia ja latinaksi Mater Misericordiae, eli laupeuden tai armeliaisuuden äiti. [3]

Suojaviitta-aihe juontuu oikeuskäytännöstä, joka oli yleinen varhaiskeskiajalla etenkin Alppien pohjoispuolella. Korkea-arvoiset henkilöt, varsinkin naiset, saattoivat tarjota tarjota vainotuille turvapaikan "viittansa alla" ja pyytää armoa heidän puolestaan. Naisten suojaviittaoikeus liitettiin myöhemmin Neitsyt Marian hahmoon.[1][2] Neitsyt Maria toimi Armeliaisuuden äitinä, jonka valtava viitta tarjosi suojan uskoville.[2]

Domenico Ghirlandaion Suojaviittamadonna-freskossa Neitsyt Maria seisoo jalustalla. Hän on levittänyt suojaavat kätensä lahjoittajien ylle ja enkelit avustavat viitan kannattelussa. Lahjoittajat ovat polvistuneet sukupuolen mukaan eri puolille Mariaa. Madonnan takana vasemmalla on löytöretkeilijä Amerigo Vespucci, jonka mukaan Amerikka nimettiin.[2]

  • Duccio di Buoninsegna, Fransiskaanien Madonna noin 1280. Varhaisin tunnettu suojaviittamadonna-aiheinen maalaus.
    Duccio di Buoninsegna, Fransiskaanien Madonna noin 1280. Varhaisin tunnettu suojaviittamadonna-aiheinen maalaus.
  • Lippo Memmi, 1350-luku. Etualan pariskunta on todennäköisesti lahjoittanut maalauksen.
    Lippo Memmi, 1350-luku. Etualan pariskunta on todennäköisesti lahjoittanut maalauksen.
  • Sano di Pietro, Neitsyt Maria suojaa nunnia, 1400-luku. Nunnien joukossa on noviiseja, jotka eivät ole peittäneet päätään.
    Sano di Pietro, Neitsyt Maria suojaa nunnia, 1400-luku. Nunnien joukossa on noviiseja, jotka eivät ole peittäneet päätään.
  • Domenico Ghirlandaio, Suojaviittamadonna, noin 1472. Fresko (siirretty).
    Domenico Ghirlandaio, Suojaviittamadonna, noin 1472. Fresko (siirretty).
  • Saksalainen maalaus 1500-luvulta.
    Saksalainen maalaus 1500-luvulta.
  • Francisco de Zurbarán, 1600-luku.
    Francisco de Zurbarán, 1600-luku.

Lähteet
  1. Wirtz, Rolf C.: Taide & arkkitehtuuri Firenze, s. 523. Köln: Könemann, 2001. ISBN 3-8290-7360-7.
  2. Wirtz, Rolf C.: Taide & arkkitehtuuri Firenze, s. 263. Köln: Könemann, 2001. ISBN 3-8290-7360-7.
  3. Taiteen pikkujättiläinen, s. 391, 402. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.