Suojaosuus (ulosotto)

Suojaosuus on ulosotossa rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi. Määräajoin maksettavasta palkasta ulosmitattava määrä perustuu suojaosuuden suuruuteen, ja se muuttuu tulojen mukaan. Suojaosuus ei ole sama asia kuin palkasta ulosmittaamatta jätettävä määrä.[1]

Suojaosuus lasketaan päiväkohtaisesti ja kerrotaan 30:llä, jolloin saadaan suojaosuuden määrä kuukaudessa. Sen suuruuteen eivät vaikuta velallisen omat tulot. Jos velallisella on hänen elatuksensa varassa olevia perheenjäseniä (puoliso, omat lapset, puolison lapset), korotetaan suojaosuutta kutakin elätettävää kohden 8,15 €:lla.[2] Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.[3][4]

Suojaosuus nostettiin kokeiluluonteisesti vuoden 2023 ajaksi täysimääräisen takuueläkkeen tasolle. Vuonna 2023 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 30,75 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,99 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta. Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on näin ollen 922,50 euroa kuukaudessa.[5]

Ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja). Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet. Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. Tulopohjaan eivät kuulu ulosottokaaren 4. luvun 19. pykälässä tarkoitetut avustukset, korvaukset tai muut varat.[6][7] Tulopohjasta vähennetään veron ennakonpidätys sekä velallisen maksettava työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.[8]

Jos henkilön määräajoin maksettava palkka jää alle suojaosuuden, häneltä ei ulosmitata mitään. Jos määräajoin maksettava palkka ylittää suojaosuuden määrän enintään kaksinkertaisesti, siitä ulosmitataan kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä osasta (tulorajaulosmittaus). Jos määräajoin maksettava palkka on yli kaksi kertaa suojaosuuden suuruinen, mutta enintään neljä kertaa suojaosuuden suuruinen, koko nettopalkasta ulosmitataan yksi kolmasosa. Jos määräajoin maksettava palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.[9]

Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta ulosmitataan aina yksi kolmasosa.[10]

Palkka-sanan merkitys ulosottokaaressa on laajempi kuin yleiskielessä. Palkkaan kuuluvat lisäksi mm. eläkkeet sekä sairauspäivärahat ja muut sellaiset palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet ja korvaukset, joiden ulosmittaamista ei ole laissa kielletty.[11]

Velalisen pankkitilillä olevilla rahavaroilla on kuukauden ajan puolitoistakertaisen suojaosuuden suuruinen erottamisetu.[12]

Veronpalautus ulosmitataan kokonaisuudessaan, vaikka se olisi kertynyt palkan ennakonpidätyksistä tai ulosmittauskiellon alaisesta tulosta. Veronpalautus katsotaan velallisen ”säästöksi” (korkeimman oikeuden ennakkopäätös 1981 II 36).[13]