Sungir

Sungir on Vladimirin kaupungin lähellä noin 190 kilometriä Moskovasta itäkoilliseen 56. leveysasteella. Paikka on lähellä jokivartta. Hehtaarin laajuisesta alueesta on tutkittu vain murto-osa.

Eri menetelmillä on mitattu, että Sungir olisi asuttu joskus 35000-26000 eaa. Sungirin haudat 1,2,3 ja 4 ajoittuvat uusien tutkimusten mukaan lämpimään interstadiaaliin GI-6 tai GI-7. Tällöin Sungirissa olisi asuttu noin 34000 kalenterivuotta sitten, ehkä välillä 33000-35000 eaa.

Ilmasto muistutti noihin aikoihin esimerkiksi nykyisen Salehardin ilmastoa: ainakin matalia puita kasvoi polttopuiksi, rakennusaineisiin ja tarve-esineisiin. Varhemmat radiohiiliajoitukset ja siitepölyanalyysi väittävät hautojen olevan GI-5-interstadiaalin 32 050–28 550 eaa. ajalta, jolloin asutus olisi ollut joskus vuosien 30 500–30 100 eaa. aikoihin. Asutusta oli vielä 27000, ehkä vielä 26000 kalenterivuotta eaa.[1] Jääkauden kylmimmän vaiheen aikana, 24 000–21 000 kalenterivuotta sitten, Sungirin alueelle levisi ruohotundra. Jäätikkö laajeni maksimissaan sadan kilometrin päähän Sungirista.[2]

Sungirissa oli asuttu jo Moustierin ja Aurignacin kulttuurien ajoista lähtien, ja asutusta oli vielä viime jääkauden huippukohdan alkuvaiheessa. Sungiriin liitetään varhais- Aurignacin lehtimäiset kärjet, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että kulttuuri on Kostjonkin esivaihetta. Osa esineistä on alkeellisia. Jääkauden lämpimämänä kautena 29 000–25 000 vuotta sitten Sungirissa oli tundraa, mutta kun jää alkoi levitä pohjoisesta, olosuhteet muuttuivat sietämättömiksi, liian kylmiksi riistaeläimille. Luulttavasti myös tarve- ja polttopuut loppuivat. Uskotaan ihmisten muuttaneen etelämmäksi, toisten mukaan uskotaan kuolleen kylmään.

Sungirissa lienee ollut tilapäinen kesäleiri, joka oli pitkään käytössä. Sungirista on löydetty majoja, tulisijoja, kuoppia, hautoja ja peuran, naalin, mammutin, ahman, alkuhärän, biisonin, suden, hevosen sekä jäniksen jäännöksiä. Löydetyistä esineistä vain 3,6 % on kivisiä työkaluja. Sungirista on löydetty 2-puolisesti iskettyjä, ellipsinmuotoisia veitsiä sekä pitkiä ja lyhyitä kolmiomaisia kärkiä.[3][4]

Hautoihin on pantu tarve-esineitä. Ruumiissa on punamultatäpliä. Joillakin on yllään hienot, helmin koristellut vaatteet. Miehen mukana haudassa oli naisen pääkallo. Poika ja tyttö olivat päät vastakkain. Haudassa oli sormuksia, koruja, tuhansia luuhelmiä, naalin hampaita sekä aseita: keihäitä, keihäslinkoja ja veitsiä.[5]

Haudoista löydetyt ratasmaiset esineet saattavat kertoa aurinkokultista. Hautaustapojen erot, hautojen paikat: sijainti oikealla, vasemmalla, yllä, alla, mies, nainen kertovat asema- ja varallisuuseroista, paleoliittikaudella vain noin 1/5 haudattiin kokonaisina. Sungirin lasten hautaukset näyttävät olevan rikkaampia kuin miehen.[6]

Sungir 2-4:n geenit ovat Gravetten kulttuurille tyypilliisiä.[7] Sungirista löydettyjen äidin ja lapsien haploryhmän tyypit ovat geenitutkimusten mukaan H2a2a, jossa on mutaatio H17'27 (H17a)[8] Miehen Y-kromosomin haploryhmän tyyppi on C1a2, ja äitilinjan tyyppi U.[9][10]

• 
  Ilmasto silloin, kun Sungir oli asuttu.
• 
  Sungirin ilmasto jääkauden kylmimpänä aikana. Sungir oli hylätty.
• 
  Sungirin ja muutamian muiden löytöpaikkojen ajoituksia.

• http://www.geocities.jp/e_kamasai/zakki/acces/accessories.html (japaniksi)