Sulkava

Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä. Kunnassa asuu 2 373 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,06 asukasta/km². Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.

Sulkava

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°47′15″N, 028°22′15″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 768
Hallinnollinen keskus Sulkavan kirkonkylä
Perustettu 1871 (1630)
Kokonaispinta-ala 769,20 km²
151:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 584,47 km²
– sisävesi 184,73 km²
Väkiluku 2 373
243:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 4,06 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,2 %
– 15–64-v. 52,5 %
– yli 64-v. 39,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 96,9 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Hallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Eetu Nissinen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
10
6
4
1
sulkava.fi
Kuva Sulkavan Suursouduista
Näkymä Sulkavan linnavuorelta

Sulkava kuului aikaisemmin saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2017 Sulkava sai saaristolisää yli miljoonaa euroa.[9] Vuonna 2018 alkaneet Vekaransalmen sillan rakennustyöt[10] valmistuivat 2019 ja siten Sulkava menetti saaristokuntastatuksensa.

Maantiede

Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.[11]

Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.[11]

Sulkavan laajimmat vakavedet ovat Suur-Saimaaseen kuuluvat Tolvanselkä, Jänisselkä, Lepistönselkä, Annikinselkä ja Tuohiselkä sekä lukuisat samantasoiset lahdet. Sulkavan laajimmat järvet, jotka eivät kuulu Suur-Saimaaseen, ovat Lohijärvi, Kyrsyänjärvi ja Kulkemus. Kaikki Sulkavan noin 250 yli hehtaarin laajuista järveä kuuluvat Suur-Saimaan vesistöön (04).[12]

Kylät

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.

Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi, Lohilahden koulu. Lohilahdella on myös kyläkauppa.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sulkavalla oli 2 588 asukasta, joista 1 079 asui taajamassa, 1 478 haja-asutusalueilla ja 31:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Sulkavan kirkonkylä.[14]

Nähtävyydet

Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset.

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770[11] ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[15]

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista[11], jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.

Historia
Sulkavan kirkonkylää vuonna 1961

Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.[16] Myös Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630. Se muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[17]

Tapahtumat

Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.

Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.

Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[18]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sulkavan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 379
1985
  
 4 146
1990
  
 3 923
1995
  
 3 758
2000
  
 3 456
2005
  
 3 196
2010
  
 2 938
2015
  
 2 724
2020
  
 2 489
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sulkavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sulkavan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[21]

Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

Kunnanjohtajia
Kunnanjohtaja Virkakausi Syntymävuosi Muuta
Ilmo Liukko[22] −2004 Irtisanoutui, koska jäi eläkkeelle.
Juri Nieminen[22] 1.6.2004−31.7.2006 s. 1976
Sami Sulkko[22] 9.10.2006−31.7.2010 s. 1977
Tanja Matikainen[22] 1.9.2010−9.2.2014 s. 1974
Rinna Ikola-Norrbacka[22] 1.5.2014−22.6.2017 s. 1973
Juho Järvenpää[23]

Ruokakulttuuri
Läheisyydessä Sulkavan

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sulkavan perinneruoiksi valittiin talkkuna ja tirripaisti.[24][25]

Katso myös

Lähteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kunnanhallitus Sulkavan kunta. Viitattu 7.10.2021.
  7. Kunnanvaltuusto Sulkavan kunta. Viitattu 7.10.2021.
  8. Kuntavaalit 2021, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 7.10.2021.
  9. [http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80070/6_17_valtakunnallinen_saaristoohjelma_FI.pdf Saaristo-ohjelma 2017–2019 Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä] 2017. maa- ja metsätalousministeriö.
  10. Harri Repo: Suomen viidenneksi pisin silta aukeaa tänä vuonna – 90-metrinen keskilohko painaa 362 tonnia Tekniikkatalous. Viitattu 11.7.2019.
  11. Nähtävyydet Sulkava. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 12.1.2018.
  12. Sulkava (kunta) Järviwikissä. Viitattu 26.8.2021.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  15. Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Arkistoitu 12.3.2011. Viitattu 15.4.2009.
  16. Sulkavan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 12.1.2018.
  17. Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  18. Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  22. Sulkavan kunnanjohtaja hakee Asikkalaan töihin Sulkava (lehti). 16.3.2017. Sulkava-Seura ry. Viitattu 11.8.2017.
  23. Kaakon Viestintä Oy: Juho Järvenpäästä Sulkavan uusi kunnanjohtaja — katso myös video - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.2.2018.
  24. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  25. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.