Sulfadoksiini

Sulfadoksiini (C12H14SN4O4) on sulfonamideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sulfadoksiinia voidaan käyttää malarian hoitoon, mutta sitä ei suositella käytettäväksi resistenttiyden kehittymisen vuoksi. Sulfadoksiini on WHO:n laatimalla tärkeimpien lääkeaineiden listalla[2].

Sulfadoksiini
Sulfadoksiini
Sulfadoksiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-amino-N-(5,6-dimetoksipyrimidin-4-yyli)bentseenisulfonamidi
Tunnisteet
CAS-numero 2447-57-6
ATC-koodi  ?
PubChem 17134
DrugBank DB01299
Kemialliset tiedot
Kaava C12H14N4O4S 
Moolimassa 310,342
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 190−194 °C [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Metabolia  ?
Puoliintumisaika  ?
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa  ?

Ominaisuudet ja käyttö

Huoneenlämpötilassa sulfadoksiini on kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee vähäisessä määrin veteen ja alkoholeihin ja hyvin happamiin tai emäksisiin liuoksiin.[1]

Sulfadoksiinin käyttö malarian hoidossa perustuu siihen, että yhdiste estää dihydropteroaattisyntaasientsyymiä.[3] Sitä ei kuitenkaan käytetä yksinään vaan aina yhdistelmänä pyrimetamiini, pyrimetamiinin ja artesunaatin tai amodiakiinin kanssa. Malarialoisio on kuitenkin kehittänyt resistenssin pyrimetamiinin ja sulfadoksiinin yhdistelmälle eikä sen käyttöä enää suositella.[4][5][6]

Valmistus

Sulfadoksiinin valmistus lähtee metyyli-2-metoksiasetaatista ja dimetyylioksalaatista, jotka kondensoituvat emäksisissä olosuhteissa. Kuumennettaessa tämä tuote hajoaa metoksimalonihapon dimetyyliesteriksi. Esteriryhmät reagoivat ammoniakin kanssa, jolloin muodostuu diamidi. Tämä välituote reagoi emäksisissä olosuhteissa formamidin kanssa 4,6-dihydroksi-5-metoksipyrimidiiniksi. Seuraava vaihe on tämän tuotteen klooraus fosforitrikloridin avulla ja toinen muodostuneen tuotteen klooriatomeista korvataan aminoryhmällä ja toinen metoksiryhmällä. Kaksi viimeistä vaihetta sulfadoksiinisynteesissä ovat reaktio 4-asetyyliaminobentseenisulfonyylikloridin kanssa ja hydrolyysi emäksisissä olosuhteissa.[7]

Lähteet
  1. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1521-1522. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  2. WHO Model List of Essential Medicines 2015. WHO. Viitattu 30.8.2018. (englanniksi)
  3. Sulfadoxine DrugBank. Viitattu 30.8.2018. (englanniksi)
  4. Heli Siikamäki & Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Mitä uutta malarialääkkeistä? - Uusimmat hoidot eivät ole kaikkien saatavilla eivätkä yksin ratkaise malariaongelmaa. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 11, s. 1287-1291.
  5. World Health Organization: Guidelines for the Treatment of Malaria, s. 14. World Health Organization, 2014. ISBN 9789241547925. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.8.2018). (englanniksi)
  6. Roger G. Finch,David Greenwood,Richard J. Whitley,S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 340. Elsevier, 2010. ISBN 9780702047657. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.8.2018). (englanniksi)
  7. Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 506. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.8.2018). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.