Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.[1]) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon. Käänteinen reaktio, muutos nestemäisestä olomuodosta kiinteään tapahtuu jähmettymispisteessä.
Jään sulamispiste on noin 0 °C paineesta riippuen.
Korkein tunnettu sulamispiste normaalipaineessa on grafiitilla, noin 3 675 °C.
Alkuaineiden sulamispisteitä
| Aine | Sulamispiste (°C) |
|---|---|
| Osmium | 3 033 |
| Kulta | 1 064 |
| Uraani | 1 132,2 |
| Lyijy | 327,46 |
| Kupari | 1 084,62 |
| Rauta | 1 535 |
| Alumiini | 660,32 |
| Magnesium | 650 |
| Litium | 180,54 |
| Radon | −71,15 |
| Vety | −259,14 |
| Platina | 1 770 |
| Tina | 231,93 |
Toisin kuin kiehumispiste sulamispiste ei juuri riipu paineesta.
Sulamispiste voidaan määrittää tarkasti vain puhtaille aineille. Metalliseokset jähmettyvät lämpötila-alueessa. Jähmettyminen alkaa likviduslämpötilan alapuolella ja on täydellinen soliduslämpötilasta. Nopean jäähtymisen aikana jähmettyminen alkaa likviduksen alapuolelta. Sula on tällöin alijäähtynyt. Likviduksen ja soliduksen välissä esiintyvää sulan ja kiinteän olomuodon sekoitusta kutsutaan faasitasapainopiirrosten puuroalueeksi.
Lähteet
- Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014.