Suhoi Su-57

Suhoi Su-57 (Nato-raportointinimi Felon) on Venäjän ilmavoimien viidennen sukupolven häiveominaisuuksilla varustettu taistelukone.[8] Kone on kehitetty Venäjän ilmavoimille PAK FA -ohjelmassa[9]. Suhoi-suunnittelutoimisto voitti tarjouskilpailun kehitystyöstä huhtikuussa 2002. Ensimmäinen prototyyppi Suhoi T-50 lensi ensilentonsa Kaukoidässä 29. tammikuuta 2010.[10] Kone sai nimen Su-57 elokuussa 2017.[11]

Suhoi Su-57
Su-57 MAKS 2019 -ilmailunäyttelyssä
Tyyppi	Häivehävittäjä
Alkuperämaa	Venäjä
Valmistaja	NAPO KnAAPO
Suunnittelija	Suhoi
Ensilento	29. tammikuuta 2010
Esitelty	2011[1]
Pääkäyttäjät	Venäjän ilmavoimat Venäjän laivasto
Valmistusmäärä	11 prototyyppiä (2017)[2] + 4 tuotantoversiota (2022)[3]
Valmistusvuodet	2009–
Kehityskustannukset	8–10 mrd. USD (arvio)[4][5][6]
Yksikköhinta	> 50 milj. USD[7]
Kehitetty mallista	T-50
Infobox OK

Suhoi T-50 (PAK FA)

T-50 lentonäytöksessä 2011

Koneen viidennen sukupolven ominaisuuksiksi on sanottu häiveominaisuudet, AESA-tutkaominaisuudet ja kyky lentää yliäänisesti ilman jälkipolttoa (engl. supercruise).[10][12]

Suhoi aloitti koneen kehityksen voitettuaan tarjouskilpailun huhtikuussa 2002. Koneen ulkoasu esiteltiin joulukuussa 2004. Kesällä 2009 suunnitelmat toimitettiin KnAAPO:n tehtaalle Komsomolsk-na-Amureen, jossa rakennettiin kolme prototyyppiä. Koneen arvioitiin olevan Su-27:n mittoja vastaava raskashävittäjä, lentoonlähtömassaltaan noin 30 tonnia.

Eri komponentteja ovat kehittäneet Tihomirovin instrumenttisuunnitteluinstituutti, joka kehittää tutkaa ja tulenjohtojärjestelmää Su-35BM:n vastaavien pohjalta. Koneen moottoreina oli aluksi AL-31:sta edelleen kehitetyt Saturn 117S:t, mutta lopulliseen versioon asennettiin uudet tehokkaammat tyyppimerkinnältään Saturn-Lyulka AL-41F1 moottorit.

Aseistuksena voi olla kahdeksan R-77-ilmataisteluohjusta, kaksi pitkän matkan (400 km) ilmataisteluohjusta tai kaksi 1500 kg meritorjuntaohjusta.[10]

Jotkin läntiset asiantuntijat ovat arvioineet, että konetyyppi ei olisi laajemmassa palveluskäytössä ennen vuotta 2027, jolloin uudet moottorit ovat valmiit. Vuosien 2018–2027 hankintaohjelman mukaan Venäjä jatkaa Su-35S Flanker-E ja Su-34 -koneiden tuotantoa.[13]

Vuonna 2018 Business Insider väitti, että projekti on keskeytetty ja hävittäjä ei etene sarjatuotantoon.[14][2] Häiveteknologian toimintakyvyn, moottoriongelmien ja Intian vetäytymisen hankkeesta arvioidaan olevan syynä päätökselle.[2] Samassa lehdessä on aiemminkin arvosteltu projektia. Erään lehden toimittajan haastatteleman nimettömän asiantuntijan mukaan koneessa on merkittäviä ongelmia häiveominaisuuksissa ja se edustaa viidettä sukupolvea vain nimellisesti.[14][15]

Toukokuussa 2019 presidentti Putin ilmoitti, että koneita hankitaan 76 vuoteen 2028 mennessä. Puolustusministeri Šoigun mukaan koneen valmistuskustannukset olivat laskeneet viidenneksellä.[16] Toimitussopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2019 Armija-2019 messuilla.[17] Suhoi aloitti koneen sarjavalmistuksen heinäkuussa 2019.[18] Su-57 päästää epätavallista, hyvin korkeaa ääntä lähestyessään.[19]

Elokuussa 2022 venäläisiä sotilaslentokoneita valmistavan UAC-konsernin toimitusjohtaja esitti arvion arvio, että Venäjä saattaisi kehittää Suhoi Su-57:stä lentotukialuskäyttöön sopivan version. Tämä palvelisi yhdessä miehittämättömien taktisten lentolaitteiden kanssa lentotukialusten tulevana lentokalustona.[20] Venäjän pyrkimyksenä on saada 22 uutta Su-57-hävittäjää palvelukseen vuonna 2024, ja nostaa koneiden yhteismäärä 76:een vuoden 2026 aikana.[20]