Suhoi Su-33
Suhoi Su-33 (Nato-raportointinimi Flanker-D) on lentotukialuskäyttöön suunniteltu suihkuhävittäjä. Suhoi aloitti koneen suunnittelun Neuvostoliiton laivastolle 1982 Suhoi Su-27:n pohjalta. Yhtäläisyydet ovat suuria, ja konetyypin entinen mallimerkintä oli Su-27K. Suurimmat muutokset ovat tukialuskelpoisuus ja ilmatankkausmahdollisuus.
Suhoi Su-33 ”Flanker-D" | |
---|---|
Su-33 sivulta. Siivet nostettu ylös. |
|
Tyyppi | Hävittäjä |
Valmistaja | Suhoi |
Miehistö | 1 |
Valmistumisvuosi | 1994 |
Ensilento | toukokuu 1985 |
Käyttöönottovuosi | 1994 |
Valmistusmäärä | 24+ |
Mitat | |
Pituus | 21,94 m |
Kärkiväli | 14,70 m |
Korkeus | 5,93 m |
Siipipinta-ala | 62 m² |
Nopeus | 2 300 km/h |
Lentomatka | 3 000 km |
Tyhjäpaino | 18 400 kg |
Voimanlähde | |
Koneisto | 2× AL-31F suihkumoottoria |
Teho | 74,5 kN, jälkipolttimella 122,6 kN |
Aseistus | |
Aseistus | 30 mm GSh-30-1 kanuuna, 150 panosta, lisäksi yli 6 500 kg kuormaa, 12 eri kiinnityspisteessä, esimerkiksi R-27/R-73 ilmasta-ilmaan ohjuksia, erilaisia pommeja ja raketteja |
Koneen länsimaiset vastineet ovat muun muassa USAFin F-15 Eagle ja etenkin laivastokäyttöön suunniteltu F-14 Tomcat.
Kehitystyö
Ensimmäinen Su-33 lensi toukokuussa 1985, ja konetyyppi otettiin palveluskäyttöön Venäjän laivastossa 1994. Kaikki Venäjän laivaston palveluksessa olevat 24 Su-33 konetta on sijoitettu laivaston ainoalle lentotukialukselle, Admiral Kuznetsoville.
Toisin kuten Yhdysvaltain laivaston tukialushävittäjät, Su-33 ei käytä katapulttia lähdössä. Koneet on suunniteltu alukselle, jonka kiitotien päässä on ”hyppyri”.
Venäjän koneiden käyttöikä tulee loppuun 2015, ja on spekuloitu, että uusia Su-33-koneita ei valmisteta, koska erät olisivat liian pieniä. Tällöin Venäjä siirtyisi MiG-29K-kalustoon, jota jo rakennetaan Intian laivastolle.[1][2]
Kiina osti Su-33-prototyypin Ukrainasta, ja on vuodesta 2001 kehittänyt siihen perustuvaa konetta Shenyang J-15, joka teki ensilentonsa 31. elokuuta 2009 kiinalaisilla WS-10-moottoreilla varustettuna.
Kiina ja Venäjä neuvottelivat vuodesta 2006 Su-33:n myymisestä Kiinalle, mutta neuvottelut kariutuivat Kiinan vaatimuksiin kahdesta mallikappaleesta ja Kiinan valmistamiin kopioihin Su-27SK-koneista. Vuonna 2009 Kiina olisi jälleen ollut valmis ostamaan koneita, mutta Venäjä vaati vähintään 24 koneen minimierää.[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suhoi Su-33 Wikimedia Commonsissa
Hävittäjät | |
---|---|
Pommi- ja rynnäkkökoneet | |
Tiedustelukoneet |
|
Koulukoneet | |
Kuljetuskoneet |
|
Kokeelliset |