Sugd

Sugdin maakunta (tadžikiksi Вилояти Суғд, Vilojati Sugd; pers. ولایت سغد) on ylimmän tason hallinnollinen alue Tadžikistanin luoteisosassa Keski-Aasiassa. Se rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Uzbekistanin neljään alueeseen ja idässä kahteen Kirgistanin alueeseen. Etelässä Sugdin naapurina ovat suoraan keskushallinnon ohjauksessa olevat piirit (erityisalue).

Sugdin maakunta
Вилояти Суғд, Vilojati Sugd
ولایت سغد‎‎

Sijainti

Koordinaatit: 40.27°N, 69.64°E

Valtio Tadžikistan
Hallinto
  hallinnollinen keskus Hudžand (175 400 as., 2016)[1]
Pinta-ala  ([1]) 25 200 km² (3.)
Väkiluku (1.1.2016)  ([1]) 2 511 000 (2.)
  väestötiheys 99,6 as./km²
Lyhenteet
  ISO 3166 TJ-SU
sugd.tj

Sugdin pääkaupunki on Hudžand. Maakunnan pinta-ala on 25 200 neliökilometriä, mikä on 17,7 prosenttia koko Tadžikistanin pinta-alasta. Maan tilastokeskus arvioi maakunnan väkiluvuksi 2,511 miljoonaa (2016). Tämä on 29,4 prosenttia koko tasavallan väestöstä.[1]

Maakunnan osuus Tadžikistanin bruttokansantuotteesta on suuri, vuoden 2010 tietämillä noin kaksi kolmasosaa.

Alue perustettiin vuonna 1924 Uzbekistanin SNT:n osaksi. Se liitettiin osaksi Tadžikistanin SNT:tä vuonna 1929.lähde?

Sugdin maakunta jakautuu 14 piiriin (tadžikiksi ноҳия, nohija; ven. район, raion)) ja kaupunkeihin.[2]

Maakunnan kaupungeista väkirikkaimmat ovat Hudžand (aiempi Leninabad; 175 400 as., 2016), Istaravšan (61 200 as.), Konibodom (50 400 as.), Isfara (47 800 as.), Pandžakent (41 200 as.) ja Buston (aiempi Tškalov, 30 800 as.).[1]

Lähteet

  1. Arkistoitu kopioЧисленность населения Республики Таджикистанна 1 января 2016 года (Tadžikistanin tasavallan väestö 1.1.201) 2016. Dušanbe: Statistical agency under the President of the Republic of Tajikistan, stat.tj. Arkistoitu 28.9.2016. Viitattu 11.9.2016. (venäjäksi)
  2. Arkistoitu kopioGoroda i regioni (Klikkaamalla nimikkeitä avautuu maakunnan kaupunkien ja piirien tietoa) Sugdin maakunta, sugd.tj. Arkistoitu 18.9.2021. Viitattu 11.9.2016. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.