Styrbjörn (fregatti)

Styrbjörn oli Ruotsin saaristolaivaston hämeenmaa-luokan soutufregatti.

Fregatti Styrbjörnin pienoismalli Suomenlinnan Ehrensvärd-museossa.

Valmistus

Alus valmistui Fredrik af Chapmanin piirustusten mukaan rakennettuna Tukholmassa keväällä 1790.[1]

Aluksen pituus oli 44 metriä, leveys 8,3 metriä ja syväys 2,8 metriä. Siinä oli täysi fregattitakila. Airopareja oli 20 ja kutakin airoa käsitteli neljä miestä. Aluksen aseistuksena oli 24 kappaletta 12 naulan ja kaksi 12 naulan kanuunaa sekä 16 kappaletta kolmen naulan nikhakaa. Miehistöä aluksella oli 305 henkeä, muonaa riitti kolmeksi kuukaudeksi ja juomia kuudeksi viikoksi.[2]

Palvelus

Styrbjörn oli 3. heinäkuuta 1790 Viipurin kujanjuoksussa kärkialuksena ja viikkoa myöhemmin 9. heinäkuuta puolustuslinjan keskustan johtoaluksena Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa.

Viaporissa talvehtimassa olleet Styrbjörn ja sen sisarlaiva Hjalmar jäivät Venäjän keisarikunnan laivastolle toukokuussa 1808 linnoituksen antautuessa.[3]

Styrbjörnin yöllinen valtaus Lövön kahakassa Dalsbrukin edustalla 1808 (Jacob Häggin maalaus).

Stybjörnin oli vieraan lipun alla vain hetken jo 17.–18. elokuuta 1808 olleessa Lövön kahakassa Kemiössä ruotsalaiset kapteeni Otto Gustaf Nordenskjöldin ja luutnantti A. Dreijerin johtamat, 24 barkassista ja tykkisluupista englantilaismallisesti kootut hyökkäysosastot kävivät alusten kimppuun yön pimeydessä. Sekaannuksen johdosta onnistuttiin valtaamaan vain Styrbjörn ja pienempi jahti Aglae, Hjalmarin jäädessä venäläisille.

Aluksia lähdettiin viemään kohti omaa satamaa, mutta venäläisten vastaiskun johdosta Styrbjörn ajautui ohjauskyvyttömänä karille ja jouduttiin hylkäämään. Hylky sytytettiin palamaan vetäydyttäessä ja tuhoutui täysin ruutivarastojen räjähtäessä.[4]

Aiheesta muualla

Lähteet
  • Mattila, Tapani: Meri maamme turvana Suomi Merellä -säätiö. K. J. Gummerus Oy:n kirjapaino, 1983. ISBN 951-99487-0-8

Viitteet
  1. Meri maamme turvana, s. 210.
  2. Meri maamme turvana, s. 190.
  3. Meri maamme turvana, s. 238–244.
  4. Meri maamme turvana, s. 277–278.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.