Stykketin kalliopiirrokset

Stykketin kalliopiirrokset sijaitsevat Stykketin maatalon piha-alueella Rissan kunnassa Etelä-Trøndelagin läänissä Norjassa. Kuviot esittävät viittä hirveä ja sijaitsevat kalliolla, joka pilkistää rinteestä esiin ja on jääkauden hioma. Kuvat ajoitetaan yleensä nuoremman kivikauden (noin 4 000−1 800 eaa.) loppupuolelle.[1] Kalle Sognnes on ajoittanut piirrokset maankohoamisen perusteella 3 800 eaa. [2]. [3][4]

Stykketin kalliopiirrokset
Helleristningene på Stykket
Kaksi hirveä on piirretty kalliohalkeaman kohdalle.
Sijainti
Stykketin kalliopiirrokset
Koordinaatit	63°29′45.66″N, 10°4′28.45″E
Valtio	Norja
Historia
Tyyppi	kalliopiirros
Huippukausi	kivikausi
Aiheesta muualla
Stykketin kalliopiirrokset Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Piirroskentän kuvaus on tehty Kalle Sognnesin piirroken perusteella. Hirvet on piirretty kalliota hakkaamalla. Pienin hirvi sijaitsee kuvakentän oikealla reunalla ja katsoo vasemmalle. Se lienee vasa, koska sen pituus on puoli metriä. Toinen vasa seisoo emonsa jaloissa ja on kuvakentässä seuraavana. Se katsoo vasemmalle taakseensa. Vasan pituus olisi noin metrin, jos se katsoisi eteensä. Emo, joka on 1,6 metriä pitkä, katsoo vasemmalle ja on realistisesti piirretty. Emon pään yläpuolella on jokin epäselvä merkki, joka tuskin esittää sarvia. Seuraava hirvi on säilynyt huonosti. Valokuvista päätelle alue, joka valuttaa vettä, on kulunut pinnaltaan ja piirros on lähes hävinnyt. Hirveltä puuttuu siten keskivartalo, mutta pääpuoli ja takapää sekä molemmat takajalat ovat jäljellä. Jos ei usko kulumiseen, voidaan ajatella kuvion jääneen kesken. Viides hirvi sijaitsee usean metrin päässä oikealla. Se on säilynyt osittain ja selän peräosa vain puuttu. [1][4]

Jan Magne Gjerde on huomauttanut, että kalliopiirroksissa piirrettiin ennen 5 500-5 000 eaa. vain suuria saaliseläimiä kallioon ja sen jälkeen tapahtui muutos kohti pienempien kuvioiden käyttöä. Samalla kuvien aiheet lisääntyivät, samoin kuvakenttien lukumäärä ja niihin hakattujen kuvien lukumäärät. Tämän vuoksi Stykketin piirrokset voisivat olla vanhempiakin. [2]

Hirvi oli kivikaudella eräs tavallisimmista kalliopiirrosten motiiveista Norjassa. Hirvikuvien tekemisestä on useita teorioita. Eräs teoria väittää, että tekemällä hirvestä kallioon kuvan, vangitaan tai kontrolloidaan sen sielua ja varmistetaan sen pyynnin onnistuminen. Toisaalta kuvat selitetään toteismin termein, joiden avulla heimo identifioi itsensä. Viime vuosina eläinkuvat on myös nähty erityisinä "voimaeläiminä", jotka heimon shamaanit hakkasivat kallioon. [1]

Kuvakenttää on valmisteltu yleisölle tekemällä paikalle parkkipaikka [5], pystyttämällä paikalle opasteet ja laatimalla aiheesta elektroniset opasteen ladattavaksi kännykkään. Kalliolle on myös rakennettu pyörätuoliramppi. [1]