Stutensee

Stutensee on kaupunki Baden-Württembergin osavaltion luoteisosassa Saksassa. Se sijaitsee välittömästi Karlsruhen kaupungin pohjoispuolella Ranskan rajan läheisyydessä Reinin laaksossa.

Stutensee

vaakuna

Stutensee

Koordinaatit: 49°4′N, 8°28′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baden-Württemberg
Hallintopiiri Karlsruhe
Piirikunta Karlsruhe
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 45,68 km²
Korkeus 114 m
Väkiluku 23 500 (31,12,2007)
  Väestötiheys 514 as./km²









Stutenseen linna.
Spöckin kaupunginosassa sijaitseva katolinen kirkko rakennettiin 19721975.

Stutenseen naapurikunnat lännestä myötäpäivään ovat Eggenstein-Leopoldshafen, Linkenheim-Hochstetten, Graben-Neudorf, Karlsdorf-Neuthard, Bruchsal, Weingarten (Baden) ja Karlsruhe.

Historia

Stutensee (die Stute, "tamma", der See, "järvi") syntyi 1970-luvun kuntauudistuksessa, kun Blankenloch, Friedrichstal, Spöck ja Staffort muodostivat Stutensee-nimisen kunnan 1. tammikuuta 1975. Neljän kunnan pormestarit päättivät uuden kunnan perustamisesta Stutenseen linnassa (Schloss Stutensee) 20. toukokuuta 1974.

Useimmilla Stutenseen kaupunginosilla on pitkä historia. Spöck on mainittu asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 865 muodossa Specchaa, Staffort vuonna 1110 muodossa Stafphort, Blankenloch vuonna 1337 muodossa Blankelach ja Büchig vuonna 1373 muodossa Buchech. Friedrichstalin puolestaan perustivat Pohjois-Ranskasta, Belgiasta ja Sveitsistä saapuneet uskonpakolaiset, hugenotit.

Kaikki viisi kylää kuuluivat aikoinaan Baden-Durlachin rajakreivikuntaan. Vuodesta 1809 kylät olivat osa Landamt Karlsruhen hallintoaluetta, josta vuonna 1864 muodostettiin Stadtamt Karlsruhen kanssa Bezirksamt Karlsruhe eli Karlsruhen hallintopiiri. Vuonna 1930 Blankenlochin, Friedrichstalin ja Spöckin alueita laajennettiin lohkomalla osia Hardtwaldin metsästä. Büchigin kunta liitettiin Blankenlochiin vuonna 1935 ja vuoden 1938 piirikuntauudistuksessa jäljelle jääneet neljä kuntaa tulivat osaksi Karlsruhen piirikuntaa.

Vuonna 1919 mannheimilainen juutalaisen liikemiehen poika ja maaoikeuden presidentti tohtori Heinrich Wetzlar (1868–1943) ja hänen vaimonsa Therese perustivat julkisen koulukodin (kasvatuslaitoksen), jossa pyrittiin "yhteiskuntakelpoistamaan" oikeudellisiin rangaistuksiin tuomittuja nuoria. Juutalaiselle avioparille määrättiin ammatinharjoituskielto vuonna 1933 kansallissosialistien noustua valtaan, ja vuonna 1943 heidät murhattiin Theresienstadtin keskitysleirillä Tšekinmaalla. Nykyisin koulukodin nimi on Heinrich-Wetzlar-Haus.[1]

Stutenseen kunnan väkiluku ylitti 20 000:n rajan vuonna 1990. Stutenseesta tuli virallisesti "suuri piirikuntakaupunki" (Große Kreisstadt) 1. tammikuuta 1998. Väkilukua ovat kasvattaneet sekä syntyneiden enemmyys että varsinkin muuttovoitto. Vuonna 2007 kaupungin väestöstä 19 % oli alle 18-vuotiaita. Vastaavasti 75-vuotiaita ja sitä vanhempia oli 6,9 %.[2]

Väestökehitys

Vuosi Asukasluku
197516 748
198018 404
199020 064
200021 794

Nähtävyyksiä

Stutenseen linna eli Schloss Stutensee sijaitsee kutakuinkin kaupungin maantieteellisessä keskipisteessä. Linnan rakennutti maakreivi Karl Friedrich von Baden vuonna 1749. Stutenseessa sijaitsee viisi evankelista ja viisi katolista kirkkorakennusta. Evankelisen "Mikaelin kirkon" (Michaeliskirche) peruskivi laskettiin 24. toukokuuta 1857 ja kirkko vihittiin 20. toukokuuta 1860. Aiemmin paikalla sijaitsi 1521 valmistunut kirkkorakennus, josta osia käytettiin uudisrakennuksessa.

Talous ja liikenne

Stutensee sijaitsee moottoritie A 5:n (KarlsruheBasel) varrella (liittymät Karlsruhe-Durlach, Karlsruhe-Nord ja Bruchsal). Kaupungin itäpuolitse kulkee valtatie B 3 ja länsipuolitse vastaavasti valtatie B 36. Blankenlochin ja Friedrichstalin kaupunginosissa on rautatieasemat rataosuudella KarlsruheMannheim. Stutensee kuuluu Karlsruhen lähiliikennejärjestelmään, paikallisjuna S 2 palvelee reitillä Rheinstetten – Rheinstrandsiedlung – Karlsruhe Marktplatz – Hagsfeld – Blankenloch – Stutensee-Spöck.

Stutenseen merkittävin sanomalehti on Karlsruhen seudulla ilmestyvä Badische Neueste Nachrichten.

Ystävyyskaupungit

  • Saint-Riquier, Ranska, vuodesta 1982
  • Tolna, Unkari, vuodesta 1990

Lähteet

  1. Gedenkstätten für die Opfer des Nationalsozialismus. Eine Dokumentation, Band 1. Bundeszentrale für politische Bildung, Bonn 1995, ISBN 3-89331-208-0, sivu 87
  2. http://www.statistik.baden-wuerttemberg.de/SRDB/home.asp?H=BevoelkGebiet&U=99&E=GA&R=GE215109

    Aiheesta muualla

    Postinumero:76297
    Kuntakoodi:08 2 15 109
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.