Sture

• Kilpi: Sinisessä kentässä kultainen oinaan pää.
• Kypärä: Kaksi kultaista oinaan sarvea varustettuna neljällä sauvalla, järjestyksessä sininen, valkoinen, sininen ja valkoinen, huipulla kultaisia liljoja.

Ikivanha aatelissuku Åsin kihlakunnasta. Sukuun kuulunut Rörik Sture, yksi Erik Magnussonin miehistä, tunnetaan jo vuodesta 1310.

Suku asui myöhemmin pääasiassa Smålandissa ja kuoli viimeistään vuonna 1454.

Tanskassakin on jo 1300-luvulta saakka ollut Sture-niminen aatelissuku, joka asui Alsin saarella. Suku sammui miehen puolelta vuonna 1563. Suvun vaakunassa oli sampi.

Anund Sturen sinetti vuodelta 1323, jossa on vaakunan kolme lumpeenlehteä.

Vanhempaa Sture-sukua sanotaan myös Sjöblad-suvuksi vaakunansa mukaan, jossa on kolme lumpeenlehteä (heraldisena symbolina ruots. sjöblad).

• Kilpi: Kultaisessa kentässä kolme palkkiin sijoitettua mustaa lumpeenlehteä.
• Kypärä: kaksi mustaa puhvelin sarvea, kumpikin varustettuna kolmella kultaisella lumpeenlehdellä.

Suku on ikivanha aatelissuku Södra Vingistä Åsin kihlakunnasta.

Suku on ollut tunnettu ainakin vuodesta 1310 lähtien, jolloin valtioneuvos Anund Sture, joka oli ollut kuningas Birgerin uskottu mies, mutta siirtyi pian Eerik Maununpojan puolelle. Hän oli naimisissa Katarina Näskonungsdotterin kanssa, joka kuului Natt och Dag -sukuun. Toisinaan väitetään, että myöhemmät Sture-suvut olisivat omaksuneet Sture-nimen tältä vanhemmalta suvulta tähän sukuun kuuluneen Tune Andundssonin tuntemattoman sisaren kautta. Suku sammui valtionhoitaja Sten Sture vanhemman kuollessa vuonna 1503.

• Kilpi: Punaisessa kentässä kultainen peitsi.
• Kypärä: Eteenpäin taivutettu sarvi, joka ulkopuolelta on varustettu kolmella riikinkukon sulalla.

Suku mainitaan Vartoftassa vuonna 1367. Yleensä suvun jäsenet asuivat Kindin ja Redvägin kihlakunnissa. Suku sammui vuoden 1416 jälkeen. Karin Svensdotter avioitui ennen vuotta 1426 Natt och Dag -sukuisen Bo Stenssonin kanssa.

• Kilpi: Jaettu kultaiseen ja siniseen osaan.
• Kypärä: Kolme riikinkukon sulkaa kahden viirin välissä.

Nuorempi Sture-suku on Natt och Dag -suvun haara. Nimeä Sture käytti tässä suvussa ensimmäisenä Nils Bosson Natt och Dag, jonka äiti Karin Svensdotter Sture kuului edellä mainittuun sukuun (Sture IV). Hänen poikansa, valtionhoitaja Svante Niilonpoika, joka odottamatta kuoli vuonna 1512, ei itse käyttänyt Sture-nimeä. Sukunimen Sture otti jälleen käyttöön hänen poikansa Sten Sture nuorempi (noin 1402–1520), joka oli valtionhoitajana vuosina 1512–1520.

Kuningas Eerik XIV surmautti vuonna 1567 Sten Sturen pojan Svante Steninpoika Sturen ja tämän kaksi poikaa.

Kenraalimahuri Sten Arvidsson Natt och Dag ylennettiin vuonna 1720 vapaaherraksi ja sai ritaristolta ja aatelilta oikeuden käyttää nimeä Sture, koska hän oli sukua edellä mainitulle nuoremmalle Sture-suvulle. Suvun viimeinen jäsen oli hänen pojan­pojan­poikansa, kihla­kunnan­tuomari Sten Miles Sture (1806–1875).

Tässä luetelluista henkilöistä Sten Sture vanhempi kuului edellä mainittuun sukuun III, muut sukuun V.

• Sten Sture vanhempi (1440–1503), Ruotsin valtionhoitaja 1470–1497 ja 1501–1503
• Nils Bonpoika Sture, alk. Natt och Dag (k. 1494), ruotsalainen valtaneuvos
• Svante Sture eli Svante Niilonpoika (1460–1512), Ruotsin valtionhoitaja 1504–1512 (ei itse käyttänyt Sture-nimeä)
• Sten Sture nuorempi (1493–1520), Ruotsin valtionhoitaja 1512–1520, Svante Niilonpojan poika
• Svante Steninpoika Sture (1517–1567), ruotsalainen valtioneuvos ja valtamarsalkka, Sten Sture nuoremman poika
• Nils Svantenpoika Sture (1543–1567), ruotsalainen diplomaatti, Svante Steninpoika Sturen poika.