Junkers Ju 87

Junkers Ju 87 eli Stuka (saks. Sturzkampfflugzeug) oli Saksan ilmavoimien kuuluisin syöksypommittaja toisessa maailmansodassa.

Junkers Ju 87 G-2 "Kanonenvogel" panssarintorjuntamalli.
Italian Regia Aeronautican Ju 87 1940/42
Junkers Ju 87 G-2

Jyrkästi taivutetut siivet ja kiinteät laskutelineet antoivat koneelle helposti tunnistettavan ulkonäön. Stuka tuli palveluskäyttöön 1937, ja sitä käytti taistelutoiminnassa ensimmäistä kertaa saksalainen Legion Condor helmikuussa 1937 Espanjan sisällissodassa. Sitä käytettiin myös toisen maailmansodan ensimmäisessä sotatoimessa Wieluńin pommituksessa aamulla 1. syyskuuta 1939, kun Saksa aloitti Puolan offensiivin. Ju 87 oli vankka, tarkka ja tehokas syöksypommittaja, mutta siitä tuli toisen maailmansodan edetessä liian hidas ilman hävittäjäsuojaa toimivaksi pommi- tai maataistelukoneeksi.

Lento- ja erityisominaisuudet

Stukalla oli monia ominaisuuksia, jotka vasta myöhemmin tulivat muihin lentokoneisiin. Näitä olivat muun muassa automaattinen oikaisu pommitussyöksyn jälkeen. Se oli tarpeen, koska lentäjät menettivät usein tajuntansa pommitussyöksystä oikaisun aiheuttamien suurten g-voimien vuoksi. Stukalle ominainen voimakas, ulvova ääni syöksyssä johtui laskutelineisiin asennetuista sireeneistä, ”Jerikon pasuunoista”, joiden tehtävänä oli aiheuttaa pelkoa vihollisen maajoukoissa. Sireenit kytkeytyivät automaattisesti päälle, kun lentäjä käynnisti syöksyä hidastavat lentojarrut, jotka sijaitsivat siipien alla.

Vastoin yleistä luuloa Stuka ei ollut vaikeasti ohjattava tai kömpelö. Brittiläinen koelentäjä Erich Brown totesi:

» Vaikka se näytti jokseenkin kömpelöltä, voi sillä lentää kaikki normaalit taitolentoliikkeet. Se on oikein helppo ja miellyttävä lennettävä. Varmaan sen siivekeohjaus ei tuottanut tulokseksi ripeää väistöä ja vaikka korkeusohjain oli jokseenkin kevyt, oli kone yksinkertaisesti liian vakaa pituusakselinsa suhteen ollakseen ketterä.[1]»

Käyttö sodassa

Ju 87 D-5 Immolan lentokentällä kesäkuussa 1944.

Hitautensa vuoksi Ju 87 oli hyvin haavoittuva vihollishävittäjiä kohdatessaan, ja sodan edetessä se alkoi tarvita saattosuojakseen hävittäjiä. Kuitenkin Ju 87 on yksi niitä harvoja sotilaslentokoneita, jotka Euroopan sotanäyttämöillä säilyivät operatiivisissa taistelutehtävissä sodan alusta loppuun. Saksalaisisista Stuka-lentäjistä muutama saavutti hävittäjä-ässän arvonimeen vaadittavat viisi vihollislentokoneen pudotusta.

Ju 87 D-5 Immolan lentokentällä kesäkuussa 1944.

Saksalaiset siirsivät Ju 87:n käytön painopisteen taistelun Britanniasta aiheuttamien kovien konetappioiden jälkeen Pohjois-Afrikkaan ja itärintamalle. Ju 87:n rynnäkkökykyä kasvatettiin varustamalla kone siiven alle sijoitettavilla 37 mm tykeillä. Näin aseistettuna Ju 87 kykeni tehokkaaseen panssarintorjunta- ja rynnäkkötoimintaan ja pysyi pelättynä maataistelukoneena. Kuuluisin Stuka-lentäjistä on eversti Hans-Ulrich Rudel, joka itärintamalla tuhosi pääosin Stukalla 519 panssarivaunua.

Suomessa Ju 87:ää käytti muun muassa saksalainen lento-osasto Kuhlmey kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Tuolloin sen suojana käytettiin Focke-Wulf Fw 190 –hävittäjiä. Lapin sodassa Kemiin sijoitettu Stuka-laivue hyökkäsi kahdesti Tornion maihinnousua suorittaneita suomalaislaivoja vastaan 3. ja 4. lokakuuta 1944 aiheuttaen raskaita tappioita, kunnes laivat saivat suojakseen Brewster B-239 -hävittäjiä.

Ju 87:ää valmistettiin eri versioina yli 5 700 kappaletta.

Tekniset tiedot

Ju 87A-1Ju 87B-2Ju 87D-1Ju 87G-1
Roolisyöksypommittajasyöksypommittajasyöksypommittajapanssarintorjunta
pituus (m)10,8 m11,1 m11,1 m11,1 m
Kärkiväli (m)13,8 m13,8 m13,8 m13,8 m
korkeus (m)3,90 m3,77 m3,77 m3,77 m
siipipinta-ala(m²)31,90 m²31,90 m²31,90 m²31,90 m²
tyhjäpaino (kg)2 273 kg2 760 kg2 810 kg3 600 kg
suurin paino (kg)3 324 kg4 400 kg5 720 kg5 100 kg
moottoriJunkers Jumo 210DJunkers Jumo 211DaJunkers Jumo 211JJunkers Jumo 211J
teho (hv)720 hv1 200 hv1 420 hv1 420 hv
teho (kW)530 kW883 kW1 044 kW1 044 kW
suurin nopeus (km/h)320 km/h350 km/h354 km/h344 km/h
syöksynopeus (km/h)550 km/h600 km/h600 km/h
pommituslentomatka (km)995 km800 km1 165 km1 000 km
suurin korkeus (m)9 430 m8 100 m9 000 m7 500 m
nousunopeus3 000 m 8,8 minuutissa3 000 m 14 minuutissa3 000 m 13,6 minuutissa
aseistus1×7,92 mm MG 172×7,92 mm MG 172×7,92 mm MG 172×37 mm BK 37
2×7,92 mm MG 17
taka-aseistus1×7,92 mm MG 151×7,92 mm MG 152×7,92 mm MG 81Z2×7,92 mm MG 81Z
pommikuorma (kg)500 kg1 000 kg1 800 kg-

Lähteet

  • Valtonen, Hannu: Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1991. ISBN 951-95688-1-6.

Viitteet

  1. Valtonen, Hannu: Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1991. ISBN 951-95688-1-6. sivu 65
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.