Studtiitti

Studtiitti on harvinainen uraanioksidimineraali, jonka kemiallinen kaava on [(UO2)O2(H2O)2]·2(H2O) tai UO4·4(H2O). Se muodostuu sekundaarisena mineraalina uranyyli-ionin ja veden radiolyysituotteen vetyperoksidin reaktiosta. Studtiitti esiintyy yleensä keltaisina neulamaisina kiteinä varsinaisen uraanimalmin pinnalla. Joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin studtiitti muuttuu nopeasti metastudtiitiksi (UO4·2(H2O)). Nämä ovat ainoat tunnetut luonnossa esiintyvät peroksidimineraalit.

Studtiittia ja uranofaania Shinkolobwe-kaivoksesta

Studtiitti raportoitiin ensimmäisen kerran mineraalinäytteistä 1947 Shinkolobwe-kaivoksesta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, ja se nimettiin geologi Franz Edward Studtin mukaan. Sittemmin studtiittia on löytynyt myös muista uraaniesiintymistä sekä muun muassa Tšernobylin ydinvoimalaitoksen polttoainelaavan pinnalta. Sitä pidetään myös mahdollisena käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaissäilytyksen alteraatiofaasina.

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.