Stubbin hallitus

Puolueet kävivät läpi tulevan hallitusohjelman minihallitusneuvotteluiksi kutsutuissa neuvotteluissa 18.–19. kesäkuuta 2014. Saavutettu hallitusohjelma perustui pitkälti Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Sopimuksessa hallituspuolueet sopivat 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista, mikä saadaan muun muassa työn verotusta keventämällä sekä merkittävillä liikennehankkeilla. Aiemmin hyväksytty Windfall-vero perutaan. Lisäksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluontoinen korotus, ja Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöistä omistaman osuuden myymistä yliopistoille selvitetään. Hallitussopimusta noudattamalla velkaantumisen olisi määrä taittua vuonna 2018.[2]

Hallitusohjelma sai pääasiassa positiivisen vastaanoton talouden asiantuntijoilta. Rakennusteollisuus RT:n toiminnanjohtaja Tarmo Pipatti kehui linjauksia historiallisiksi ja arvioi niiden tuovan rakennusalalle 70 000 henkilötyövuotta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto kehui linjauksia, mutta totesi Suomen tarvitsevan etenkin muiden maiden vetoapua.[3] Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö puolestaan kehui kasvupaketin vaikutuksia työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun tavoittelemiseksi. Toisaalta SAK oli pettynyt, ettei hallitusneuvotteluissa peruttu työttömyysturvan leikkauksia tai työeläkkeiden indeksikorotusten pienennystä.[4] Kritiikkiä hallitusohjelmalle antoi muun muassa Kuntaliitto, joka olisi toivonut hallitukselta enemmän panostusta koulukiinteistöihin.[5]

Syyskuussa 2014 hallitus hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan uuden periaatepäätöksen Rosatomin tullessa voimalan suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi ja laitetoimittajaksi.[6] Vihreät jätti hallituksen tämän jälkeen.[7] Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pysäytti soidensuojeluohjelman täydennyksen.[8]

1. helmikuuta 2015 kaatui niin sanottu perhepaketti. Pakettiin kuului esitys kotihoidon tuen kiintiöittämisestä.[9]

28. huhtikuuta 2015 Pääministeri Alexander Stubb jätti hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Hallitus jatkoi toimitusministeristönä, kunnes Juha Sipilän johtamat hallitusneuvottelut päättyivät ja uusi hallitus aloitti työskentelyn.

Pääartikkeli: Sote-uudistus

Sote-uudistus kaatui maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunnan todettua sen olevan perustuslain vastainen.

Oppositio jätti Stubbin hallitukselle viisi välikysymystä.[10]

• Perussuomalaiset jättivät ensimmäisen välikysymyksen poliisipalveluiden turvaamisesta 4. syyskuuta 2014.[11]
• 10. syyskuuta 2014 keskusta ja vasemmistoliitto jättivät yhteisen välikysymyksen köyhyyden ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. Välikysymyksen myötä hallituksen luottamuksesta äänestettiin ensimmäistä kertaa vihreiden hallituslähdön jälkeen. Äänestyksessä vihreät äänestivät tyhjää hallituksen saadessa eduskunnan luottamuksen äänin 97–84.[12]
• 17. lokakuuta 2014 keskusta ja perussuomalaiset jättivät yhteisen välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.[13] Tällä kertaa myös vihreät äänestivät hallituksen luottamusta vastaan, mutta hallitus sai edelleen eduskunnan luottamuksen äänin 97–94.[14]
• Tammikuussa 2015 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen koskien eurokriisin hoitoa ja Suomen kokonaisvastuuta Kreikan tukipaketeissa.[15] Äänestyksessä hallitus sai jälleen eduskunnan luottamuksen äänin 97–81.[16]
• Helmikuussa 2015 keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät yhteisen välikysymyksen koulutusasioista.[17] Äänestyksessä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98–87.[18]