Strontiumnitraatti

Strontiumnitraatti (Sr(NO3)2) on strontium- ja nitraatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään pyrotekniikassa antamaan liekille punainen väri, strontiumyhdisteiden valmistamiseen ja kosmetiikassa.

Strontiumnitraatti
Tunnisteet
CAS-numero 10042-76-9
Ominaisuudet
Molekyylikaava Sr(NO3)2
Moolimassa 211,64
Ulkomuoto Väritön tai valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 570 °C [1]
Tiheys 2,98 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 709 g/l (18 °C)[1]

Ominaisuudet

Strontiumnitraatti on huoneenlämpötilassa väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on pintakeskeinen kuutiollinen alkeiskoppi. Strontiumnitraatti liukenee hyvin veteen ja hieman etanoliin. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen tetrahydraatti (Sr(NO3)2·4H2O). Kidevesi poistuu rakenteesta kuumennettaessa tetrahydraatti 100 °C:n lämpötilaan. Muiden nitraattien tavoin strontiumnitraatti on voimakas hapetin.[1][2][3][4]

Valmistus ja käyttö

Strontiumnitraattia valmistetaan strontiumkarbonaatin tai strontiumoksidin ja typpihapon välisellä reaktiolla. Muodostuvasta liuoksesta haihdutetaan vesi pois ja tuote jauhetaan. Mikäli haihdutus suoritetaan alle 30 °C:n lämpötilassa muodostuu strontiumnitraattitetrahydraattia ja korkeammissa lämpötiloissa kidevedetöntä yhdistettä.[1][2][3][4]

SrCO3 + 2 HNO3 → Sr(NO3)2 + H2O + CO2

Strontiumnitraattia käytetään pyrotekniikassa kirkkaanpunaisen valon tuottamiseen. Yhdistettä käytetään esimerkiksi ilotulitteissa, hätäraketeissa ja merkkipanoksissa. Aine toimii lähtöaineena useiden muiden strontiumyhdisteiden synteesissä. Kosmetiikassa strontiumnitraattia käytetään maitohappoon tai glykolihappoon perustuvissa kuorintavoiteissa ihoärsytystä vähentävänä apuaineena.[1][2][3][4][5]

Lähteet
  1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 325. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. Stephen G. Hibbins: Strontium and Strontium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013. Viitattu 6.12.2014
  3. J. Paul MacMillan, Jai Won Park, Rolf Gerstenberg, Heinz Wagner, Karl Köhler & Peter Wallbrecht: Strontium and Strontium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.12.2014
  4. Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 220–221. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.12.2014). (englanniksi)
  5. André O. Barel,Howard I. Maibach: Handbook of Cosmetic Science and Technology, s. 287–289. CRCPress, 2001. ISBN 9780824741396. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.12.2014). (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.