Stromsdal

Järvimalmiruukki Juankosken partaalla sai perustamisprivilegionsa Ruotsin Kuninkaalliselta Vuorikollegiolta 4.7.1746. Juankoskelle rakennettiin järvimalmista rautaa jalostava Juantehtaan rautaruukki. Laitos tunnettiin alkuvuodet asiakirjoissa nimellä Juckas tai Jukkais, 1750-luvulta alkaen myös nimellä Strömsdahl.[1]

Ruukin perustamisessa oli alkujaan kaikkiaan kahdeksan osakasta: manttaalikomissaari Brynolf Brunou, joka toimitti anomuksen Tukholmaan, kapteeni Simon Kalitin, kirkkoherra Henrik Argillander, kappalainen Zachris Argillander, kruununvouti Johan Wilhelm Meinander sekä kauppiaat Simon Esping, Johan Ruuth ja Johan Åberg – savolaisia virkamiehiä, pappeja ja kauppaporvareita.[2]

Alkuvuosikymmenet ruukin kannattavuus oli kituliasta ja osakkaat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Juantehtaan ensimmäinen varsinainen ruukinpatruuna oli vuonna 1753 tehtävään palkattu Abraham Nohrström Pernajan Koskenkylästä. 1750-luvun lopulla Juantehtaalla asusteli arviolta jo lähes satakunta henkeä raudanvalmistajien perheenjäsenet mukaan luettuna. Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta lamaantui; patruuna itse, monet sepät sekä muut ammattimiehet lähtivät pois paikkakunnalta. Omistajiksi hankkiutuivat kihlakunnantuomari, paroni H. J. Rehbinder sekä luutnantti Georg Fredrik Tigerstedt. Kruununtilallisen poika, filosofian ylioppilas Erik Ahlvik osti velkarahalla yhdessä turkulaisen kellotehtailijan Göran Gabriel Hagertin kanssa 7/8 Juantehtaan osuuksista paroni Rehbinderiltä ja luutnantti Tigerstedtiltä vuonna 1765.[3]

Luutnantti, sittemmin majuri ja lopulta everstiluutnantti G.F. Tigerstedt (1729–1790) sai Juantehtaan kokonaan omistukseensa vuoden 1770 paikkeilla ja piti sitä hallussaan seuraavat seitsemäntoista vuotta. Aatelismies Tigerstedt oli merkittävän savolaisen sotilas- ja maanomistajasuvun jäsen. Tigerstedt antoi tehtaalle nimeksi Fredriksdal. Tarmokkaista yrityksistään huolimatta hän ei saanut ruukkia kannattavaksi. Juantehdas oli yli kymmenen kertaa keskimääräistä rautaruukkia tehottomampi raudantuotantolaitos.[4]

Ruotsin Hälsinglandista lähtöisin ollut kapteeni Stephan Bennet (1751–1810) osti Juantehtaan ruukin helmikuussa 1787. Syksyllä 1791 hän myi koko ruukkiomaisuuden kauppaneuvos Printzsköldille, joka ei koskaan muuttanut paikkakunnalle. Kauppaneuvos ajautui velkoihin, ruukki kahteen konkurssiin ja täydelliseen rappioon.[5]

Juantehtaan ”pelastajaksi” ilmestyi tukholmalainen johtaja Fredrik Jonathan Ekholm (1770–1810). Ekholmit lapsineen muuttivat Juantehtaalle vuoden 1800 alkupuolella. Ruukkia alettiin kunnostaa ja nostaa rappiotilasta.[6]

Raudanjalostuksen rinnalle tuli 1800-luvun lopussa saha, vuonna 1907 puuhiomo ja vuonna 1913 kartonkitehdas. Raudanvalmistus päättyi 1911. Sotien jälkeen aina 1970-luvun alkuun Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi. Suurin artikkeli oli olutpahvi, jossa tehdas oli yksi johtavista tuottajia Euroopassa.

Kartonkitehdas oli Kymin Osakeyhtiön (sittemmin Kymmene Oy) omistuksessa vuodesta 1915 vuoteen 1988 saakka, jolloin se myytiin yksityiselle sijoittajaryhmälle. Myyntiä varten tehdas oli siirretty Stromsdal Oy -nimisen yhtiön omistukseen.

Stromsdal Oyj listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1989. Yhtiön palveluksessa oli viimeisessä vaiheessa noin 160 henkilöä. Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Juankosken osasto n:o 57 r.y. Tehtaan kilpailijoita olivat aiemmin muun muassa Vääräkosken Pahvi Oy Ähtärissä, Pankakosken kartonkitehdas Lieksassa, norjalainen Rena Karton AS ja ruotsalaiset Fridafors Kartong AB ja Svaneholms Bruk AB. Näistä Vääräkoski on mennyt konkurssiin, Fridafors lopettanut toimintansa tehtaan molemmat kartonkikoneet tuhonneen tulipalon jälkeen vuonna 2000 ja myös Rena lopettanut toimintansa vuonna 1998. Sittemmin myös Svaneholms Bruk on lopettanut toimintansa. Pankakosken kartonkitehdas on myyty uudelle omistajalle.

13. marraskuuta 2008 yhtiö ilmoitti olevansa vakavissa talousvaikeuksissa. Samalla ilmoitettiin, että aloitetaan koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Seuraavana päivänä Stromsdal Oyj asetettiin Helsingin pörssissä tarkkailulistalle.

Yhtiön hallitus päätti jättää konkurssihakemuksen 27. marraskuuta 2008, koska aiesopimus yritys- ja rahoitusjärjestelystä kariutui eikä korvaavaa rahoitusta löytynyt.[7]

Stromsdalin tuotannon jatkuminen arvioitiin epätodennäköiseksi, mutta mahdolliseksi. Konkurssipesän ostajaksi ehdotettiin jotakin pääomasijoittajaa. Juankosken kartonkitehtaan sijainti on syrjäinen ja sen kartonkikone on pieni. Myös nykyinen markkinatilanne ja usean vuoden näkymät nykyisillä tuotteilla ovat todella vaikeat.

Stromsdalilla on yksi kartonkikone. Kone on kolmeviirakone, jossa keskikerros valmistetaan valkaistusta painehiokkeesta ja kemiallisesta sellusta. Kartongin tausta- ja pintakerros valmistetaan ainoastaan kemiallisesta sellusta. Koneessa on päällystysyksiköt, jotka mahdollistavat kartongin pinnan päällystämisen terällä ja ilmaharjalla sekä taustan päällystämisen sauvakaavarilla. Graphi-laadut päällystetään erillisellä päällystyskoneella ja lopullinen kiilto ja sileys saadaan aikaan pehmokalanterilla.

Tehtaan alkuperäinen puuhiomo oli saksalaisen Voithin vuosina 1906-1908 toimittama. Hiomossa oli kuusi hiomakonetta, jotka olivat kolmipesäkkeisiä vesipainesyöttöisiä koneita. Hiomakivinä käytettiin Nilsiän kvartsihiekasta valmistettuja Sampo-hiomakiviä.

• Rataleveys 2 400 mm
• Maksimikapasiteetti 75 000 t vuodessa (80 000 t/a vuoden 2008 investointiohjelman jälkeen)
• Kone pysäytetty 3.12.2008
• Käynnistetty uudelleen kesällä 2011

• Suomen paperiteollisuus
• Karjalankosken rautatie

• Juha Forsberg: Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810. väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto, 2014. ISBN 978-952-61-1516-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2017).

• Forsberg Juha, Kankkunen Ari: Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. Juantehtaan historia 1746–1996. Stromsdal, 1996. ISBN 952-90-7656-8.

• Olutpahvista graafisen kartongin laatujohtajaksi (Pentti Sierilä 2.3.2009)^{[vanhentunut linkki]}
• Premium Board Finland Oy
• Stromsdal Oyj (Pörssitiedon yhtiöesitys)