Strelna

Strelna[1] (ven. Стре́льна; aikaisemmin suomeksi myös Nuolijoki[2]) on Pietariin kuuluva taajama Venäjällä. Se sijaitsee Nuolijoen suulla Suomenlahden etelärannalla 19 kilometriä Pietarin keskustasta lounaaseen. Hallinnollisesti Strelnan kunta kuuluu Pietarhovin piiriin. Pietari–Veimar-radalla on samanniminen paikallisliikenteen rautatieasema. Asukkaita on 12 500 henkeä (vuonna 2010).lähde?

Strelna
Стрельна
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Strelna Pietarin kartalla.
Strelna Pietarin kartalla.
Valtio Venäjä
Subjekti Pietari
Hallintopiiri Pietarhovi
Väkiluku (2010) 12 452









Historiaa

Vuoden 1499/1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa mainitaan useita Nuolijoen suulla sijainneita kyliä, jotka kuuluivat tuolloin Pähkinälinnan läänin Tuutarin pogostaan. Vuonna 1637 Inkerinmaan kenraalikuvernööri Johan Skytte perusti paikalle Strelnanhovin moision. Pietari I:n aikana ryhdyttiin rakentamaan Strelnan palatsi- ja puistoaluetta. Vuoteen 1917 saakka se kuului Venäjän keisariperheen jäsenille.

Vuosina 1756–1763 Strelnan itäpuolelle rakennettiin Kolminaisuuden luostari (Troitse-Sergijeva pustyn). 1700-luvun lopulla seudulle perustettiin saksalaisia siirtokuntia. Vuonna 1857 Strelnan kautta rakennettiin Pietarista Oranienbaumiin johtanut rautatie. 1800-luvun lopulla seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta. Tyrön luterilaiseen seurakuntaan kuuluneita inkerinsuomalaisia sekä ortodoksisia inkerikkoja asui 1900-luvulle saakka Halosin (ven. Халузи, Haluzi), Kanasin (ven. Ижорка, Ižorka), Kirppulan (ven. Коркули, Korkuli), Mielisin (ven. Кикенка, Kikenka), Pohjoisin (ven. Шувалово, Šuvalovo) ja Vihkolan (ven. Викколово, Vikkolovo) kylissä.

Palatsi- ja puistoalueet
Vastaanotto Konstantinin palatsin edessä.

Strelnan palatsi- ja puistokokonaisuus käsittää Pietari I:n puisen palatsin sekä moneen kertaan uudistetun Konstantinin palatsin, jonka rakentamiseen osallistuivat 1700- ja 1800-luvun kuluessa mm. arkkitehdit Niccolo Michetti, Jean-Baptiste Le Blond, Bartolomeo Rastrelli, Andrei Voronihin, Andrei Stackenschneider ja Aleksandr Brjullov. Lisäksi siihen kuuluu 1700-luvun alussa perustettu Strelnan puisto, jonka pinta-ala on yli 140 hehtaaria, sekä 1830–1840-luvuilla rakennettu Orlovin puisto (noin 19 hehtaaria).

Orlovin palatsi tuhoutui ja monet muut Strelnan rakennukset ja puistot kärsivät suuria vahinkoja toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana. Sodan jälkeen Konstantinin palatsissa toimi Leningradin arktinen opisto, mutta 1990-luvulla se jäi tyhjilleen rappeutumaan. Vuosina 2001–2003 restauroitu palatsi toimii nykyään kongressikeskuksena, jossa vuonna 2006 järjestettiin G8-maiden johtajien huippukokous.

Konstantinin palatsi, Kolminaisuuden luostari, Mihailovka ja Znamenka ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Talous ja tulevaisuudennäkymät

Nykyään Strelnassa toimivat ruotsalaisen Electroluxin pesukonetehdas ja Bosch-Siemensin jääkaappitehdas. Vuonna 2006 ryhdyttiin rakentamaan Neudorfin erityistalousaluetta, jonne odotetaan paljon uusia investointeja.

Lähteet
  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 3.12.2015.
  2. Uusi Suometar 16.11.1882

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.